Ajankohtaiset säädösmuutokset ja yritysten sopimukset

Vähitellen EU-lähtöinen ja kotimainen sääntely ovat kuitenkin alkaneet rajoittaa sopimusvapautta. Viime vuosina välittömästi sopimusvapautta rajoittavia ja siten sopimusmuutoksia edellyttäneitä teemoja ovat olleet muun muassa tietosuoja-asetus (GDPR) ja sen vuoksi laadittavat henkilötietojen käsittelysopimukset, ja työsopimuslainsäädännön kilpailukieltosäädösten korvausvelvollisuuksia koskevien muutosten vuoksi tehdyt työsopimusten kilpailukieltoehtojen katselmoinnit ja muutokset.

Lähikuukausina voimaan tulleet akuutit säädösmuutokset lisäävät tarvetta arvioida ja muuttaa sopimuksia.

Työsopimuslain muutoksen yllättävä heijastusvaikutus osakassopimuksiin

Hallituksen kiistanalaisimpia ja puhutuimpia uudistuksia on valmistelussa oleva työsopimuslain muutos, jolla työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste eli 7 luvun 2 §:n ”asiallinen ja painava syy” on tarkoitus korvata ”asiallisella syyllä”. Mikäli lainmuutos toteutuu hallituksen suunnittelemalla tavalla, sen on arvioitu madaltavan jossakin määrin työsuhteen irtisanomiskynnystä 1.1.2026 lukien.

Yksittäisen työntekijän työsuhteen päättymisen lisäksi muutoksella voi olla vaikutusta myös yritysten osakassopimuksiin ja erityisesti työsuhteeseen liittyvään osakeomistukseen. Osakassopimukset sisältävät usein niin sanottuja lähtijä/leaver-ehtoja. Työntekijän oikeus omistaa yrityksen osakkeita voi olla riippuvainen työsuhteen voimassaolosta, johon lähtijä/leaver-ehdot vaikuttavat. Mikäli säädös muuttuu ja irtisanomiskynnys työnantajan puolelta madaltuu, voi olla vaarana, että alhaisella hinnalla toteutettava osakkeiden lunastaminen on jatkossa toteutettavissa alhaisemmalla kynnyksellä kuin sopimusta laadittaessa on tarkoitettu. Muutoksella voi siten olla tarkoituksettomia vaikutuksia osakassopimuksen tulkintaan. Suosittelemme yrityksiä tarkastamaan tämän skenaarion omasta osakassopimuksestaan ja arvioimaan, onko sopimusta tarpeen muuttaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

EU:n datasäädös ja ”datakäsittelypalveluiden” sopimukset

EU:n datasäädöksen (Data Act) VI luvun soveltaminen datakäsittelypalveluiden eli pelkistetysti useimpien pilvipalveluiden osalta alkaa 12.9.2025. Toisin kuin eräissä muissa datasäädöksen kohdissa, VI luvussa ei ole pieniä yrityksiä suojaavaa liikevaihtorajaa. Moni pilvipalveluita tarjoava yritys alueellamme joutuu tekemään muutoksia sopimuksiinsa. Datasäädöksen seurauksena valtaosaan pilvipalvelusopimuksista tulee ottaa aiemmin kuluttajasopimuksista tutulla tavalla asiakkaan eduksi olevia, palveluntarjoajan sopimusvapautta rajoittavia ehtoja. Käytäntö on tätä artikkelia kirjoitettaessa vasta muodostumassa, ja GDPR:n tapaan EU:n täsmällisempi ohjeistus on tälläkin kertaa keskeneräinen huomioiden säädöksen voimaantulo.

Sinänsä ymmärrettävästä tavoitteesta poistaa esteitä datakäsittelypalvelusta toiseen siirtymiselle aiheutuu merkittävä määrä pakottavaan lakiin perustuvia muutostarpeita palveluntarjoajan tiedonantovelvoitteeseen, irtisanomisehtoihin ja -aikoihin, sopimuksen päättymiseen liittyviin vaihtomaksuihin sekä teknisiin toimenpiteisiin.

Kyberturvallisuuslain ja NIS2-direktiivin myötä tiukentuneet sopimusehdot

NIS2-direktiiviin perustuva kansallinen kyberturvallisuuslaki tuli voimaan 8.4.2025 ja tätä kirjoitettaessa sen soveltamisalaan kuuluvat toimijat ovat velvoitettuna ilmoittautumassa toimivaltaisille viranomaisille. NIS2-direktiivin myötä säädöksen piiriin kuuluvat toimijat joutuvat katselmoimaan myös sopimuksiaan, sillä sääntely sisältää EU:lle tyypillisiä dokumentointi- ja raportointivelvoitteita.

Ensihavaintojemme mukaan osa uudenlaisista ehdoista perustuu uuteen sääntelyyn, mutta osin markkinatoimijat myös kiristävät otettaan sopimuskumppaneista enemmän kuin säädösmuutokset edellyttäisivät. Tiukentuneita sopimusehtoja ovat esimerkiksi nollatoleranssi virheisiin, sopimussakkotyyppisiä sanktioita, tiukkoja vasteaikoja, rikkomusten määrittely olennaisena virheenä sekä poikkeuksia vastuunrajoitusehtoihin. Turvallisuutta koskevia sopimusehtoja ja -vaatimuksia on laajennettu erilaisiin sopimuksiin. Moni yritys tulee käyttämään edellä tarkoitettuja osana strategista muutosta parantaakseen sopimuksellista asetelmaa. Suosittelemmekin tutustumaan sääntelyn sisältöön ja soveltamisalaa koskevien toimijoiden velvoitteisiin, jotta sopimuskumppanin esittäessä tietoturvaan liittyviä muutoksia yritykselläsi on niistä riittävä tietoisuus.

Asianajaja Juuso Tuppurainen ja asianajaja Aino-Kaisu Renko
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy

Juttu on julkaistu alun perin Toukokuun 2025 Kauppakamari-lehdessä.