Aki Hintsan filosofia on maalaisjärjen ylistystä

Pysähdy miettimään, kuka olet, mitä haluat tehdä ja miten siihen pääset. Sinulla on siihen länsimaisena, hyvinvoivana ihmisenä etuoikeus ja - tämä on nyt allekirjoittaneen tulkintaa - jopa velvollisuus.

F1-lääkärinä tunnetun Aki Hintsan ajatteluun perustuvat hyvinvointiopit ovat yksinkertaisia, nopeasti ymmärrettäviä, tehokkaita ja luultavasti siksi myös maailmankuuluja. Hintsan hyvinvointivalmennusyritys Hintsa Performance on kasvanut nopeasti yli 30 asiantuntijan kouluttajaorganisaatioksi. Aiemmin lähinnä huippu-urheilijoiden hyödyntämät opit ovat nyt koulutusten ja kirjallisuuden myötä kaikkien ulottuvilla. Myös Keski-Suomen kauppakamarin jäsenillä on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua neljään koulutuspäivään, joiden aikana perehdytään syvällisesti Hintsan valmennusmetodologiaan.

Viime viikolla kuultiin jo johdatus aihepiiriin, kun kouluttaja Heikki Huovinen (kuvassa) tiivisti Hintsan oppeja parituntiseen esitykseen. Hintsan mallissa hyvinvointi on jaettu kuuteen lohkoon: yleinen terveys, biomekaniikka (eli kehon ja sen tukirakenteiden toiminta), palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Näistä koostuu ”menestyksen ympyrä”, jonka keskellä on ydin – ihmisen identiteetti. Jos yksikin osa-alueista kärsii, kärsii myös kokonaissuoritus.

Periaatteessa yksinkertaisista ohjeista seuraa sekä helppoutta että haasteita. Kaikki tietävät, miten vaikeaa esimerkiksi on lisätä kasvisten osuutta lautasella, vaikka harvalta tämä viisaus on jäänyt kuulematta. Siksi tarvitaan Hintsan filosofian järjestelmällistä läpikäyntiä asiantuntijan ohjauksessa, jolloin ne avautuvat myös fysiologisine ja tieteellisine perusteluineen. Tiesit jo, että pitää nukkua tarpeeksi, mutta tiesitkö, miksi ja mitä nukkuessasi tapahtuu? Yleensä vasta asian syvällinen ymmärtäminen vie hyvät periaatteet käytäntöön.

Alussa esitetyt kolme kysymystäkin kuulostavat yksinkertaisilta, mutta Hintsan kokemuksien mukaan niihin saadut vastaukset ovat paljastavia. Harva edes osaa vastata niihin kakistelematta, saati että vastaisi “kuka olen” kysymykseen jotain muuta kuin ammattinsa. Mitä jää jäljelle, jos se otetaan pois?

Hintsan filosofia on myös hyvin inhimillinen etenkin (yritys)johtajille tai kenelle tahansa, joka tuntee olevansa erilaisten odotusten kohteena. Ihminen pääsee pitkälle karsimalla tavoiteltavat asiat arvojensa pohjalta muutamaan oleelliseen ja tekemällä asioita arvojen pohjalta. Se vie Hintsan mukaan automaattisesti oikeaan suuntaan ja kohti tyytyväistä elämää. Lohdullista on sekin, että valmennusfilosofian mukaan aivan kaikki ihmiset kamppailevat samojen ongelmien kanssa.

Miksi meillä sitten olisi jopa velvollisuus noudattaa Hintsan oppeja?

Meillä on perusasiat kunnossa, eli mahdollisuus syödä oikein, nukkua hyvin, liikkua tarpeeksi, hankkia tietoa, olla vapaita ja toiveikkaita. Se on ylellisyyttä, joihin valtaosassa maailmaa ihmisillä ei ole varaa, kun aika menee välttämättömyyksiin, ponnisteluihin perustarpeiden tyydyttämiseksi tai jopa eloonjäämiskamppailuun. Siksi meiltä hyvinvoivilta voi vaatia paremminvoimista, joka puolestaan johtaisi suurempaan panokseen “yhteisen hyvän” luomisessa. Yrittämiseen, sen kaikissa merkityksissä.

Yleensä kuitenkin heräämme miettimään Hintsan kolmea kysymystä vasta jonkin kriisin iskiessä. Olethan sinäkin kuullut ne tarinat, joissa vasta sairastuminen/omaisen kuolema/avioero/konkurssi pakotti pysähtymään ja laittoi elämänarvot uusiksi?

Jaana Siljamäki
Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö.