Aktiivinen elinkeinopolitiikka muutosvoimaksi

Kuntauudistus-raportti on herättänyt suuria tunteita sen jälkeen, kun työryhmä luovutti raportin kuntaministeri Henna Virkkuselle. Suurimman tunnekuohun laannuttua on asiaa tarkasteltava objektiivisesti ja erityisesti elinkeinopolitiikan näkökulmasta.  Muuttuman tosiasia on, että suurien ikäluokkien eläköityminen vaikutta kaikilla alueilla huoltosuhteeseen. Valtion talouden näkymät heikkenevät ja uhka velkakierteen kasvamiselle on merkittävä. Suuret kaupungit eivät kykene jatkossa maksamaan verontasausrahastoon kuntalaisiltaan keräämiä verotuloja entiseen malliin ja pienten kuntien valtionosuusvetoista taloutta ei pystytä jatkossa rahoittamaan. Näin ollen kuntien taloustilanne edellyttää toimenpiteitä eikä rakenteellisiltakaan muutoksilta voida välttyä.

Kuntauudistuksessa keskeisessä roolissa on kuntien omien toimintaprosessien uudistaminen taloudellisiksi ja tehokkaiksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa kuntien elinkeinopoliittiset resurssit vahvistuvat ja kunnan mahdollisuudet toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikka paranevat. Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta uudet työpaikat ja yritykset ovat elintärkeitä ja niiden luominen vaati kunnilta uudenlaista elinkeinopolitiikkaa!

Peruspalvelut, kuten päivähoito ja koulutus, tulisi tuottaa lähellä kuntalaisia, kun taas hallinto ja erityispalvelut voisi tuottaa etäämmällä kuntalaisista. Kuntauudistus antaa myös mahdollisuuden lisätä ja syventää kuntien osaamista maankäytössä ja kaavoituksessa kokoamalla näitä asioita isompiin yksiköihin.

Kuntalaisille on tärkeintä että palvelut toimivat. Palvelujen järjestämisen kannalta tarpeetonta hallintoa voidaan supistaa kasvattamalla kuntakokoja. Pakkoliitoksien tielle ei ole kuitenkaan syytä lähteä.

Juha S. Niemelä
puheenjohtaja
Palvelu- ja aluerakennevaliokunta