Datan hyödyntämisestä sopiminen

Paljon julkisuutta viime vuosina saanut datan hyödyntäminen on mielletty vaikeasti hahmotettavaksi asiaksi. Käytettävissä on nykyisin ainakin kaksi yleisesti saatavilla olevaa sopimusmallia, jotka konkretisoivat asiaa käytännön tasolla. Vuonna 2019 julkaistujen Teknologiateollisuus ry:n Datan hyödyntämisen malliehtojen lisäksi joulukuussa 2021 Keskuskauppakamarin ja sen yhteistyökumppaneiden julkaisemien IT2022-ehtojen päivittämisen yhteydessä lanseerattiin kokonaan uudet erityisehdot datan hyödyntämisestä (EDH). EDH:ssa on esitetty yksi mahdollinen tapa määritellä data ja datan hyödyntäminen sekä eräitä vastuun, immateriaalioikeuksien ja dataan pääsyn ehtoja.

Perinteisesti IT-sopimuksissa datan hyödyntämisestä on sovittu osana salassapito- ja immateriaalioikeuslausekkeita. Dataan ei kuitenkaan suoraan sovelleta immateriaalioikeuksia tai esineen omistusoikeutta koskevia oikeussääntöjä. Datan nauttima suoja on oikeudenhaltijan näkökulmasta vielä suppeampi kuin immateriaalioikeuksien oikeudenhaltijan, koska lakiperusteinen yksinoikeussuoja puuttuu. Tämä johtaa tarpeeseen sopia datan hyödyntämisen ehdoista osapuolten välillä. Mainituille vakioehdoille nähtiin olevan tarvetta vastaamaan tähän muuttuvaan ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä tunnistamaan datansa paremmin sekä antaa työkaluja datan tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Teknologiateollisuuden ehdot ja IT2022 EDH -ehdot on suunnattu teollisen datan hyödyntämisestä sopimiseen. Ehdot eivät sellaisenaan sovellu henkilötietoihin, jotka myös ovat dataa, mutta joihin sovelletaan tietosuoja-asetusta ja muuta tietosuojalainsäädäntöä.

Vaikka kokemuksemme mukaan usein käytännön tilanteessa on tarpeen sopia yleisluonteisia vakioehtoja tarkemmin, ehdoissa on monia sopimista helpottavia elementtejä. Olennaista on tunnistaa ja määritellä data ja lisäksi erottaa se henkilötiedoista. Esimerkiksi valokuva on dataa, jos siitä ei pysty henkilöä tunnistamaan, kun taas valokuva, josta henkilön pystyy tunnistamaan, on henkilötietoa. Henkilötietoa koskevan valokuvan käyttäminen on huomattavasti monimutkaisempaa juridiikan näkökulmasta. Tämän vuoksi teollisen datan sopimuksissa pyritään ratkaisuihin, joissa data ei sisällä henkilötietoja. Henkilötietojen oikeudeton käyttö voi johtaa tietosuojaloukkauksiin.

Datan luovuttavaa osapuolta voidaan kutsua datan luovuttajaksi tai pelkistetysti datan omistajaksi, jolla on oikeus määrätä oman datansa käyttämisestä. Epävarmuus datan käyttötarkoituksesta voi johtaa siihen, että datan luovuttaja kieltäytyy oman datansa jakamisesta sopimuskumppanille. Jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin, on sopimuksissa tärkeää määrittää täsmällisesti datan käyttötarkoitukset ja hyödyntämisoikeuden laajuus. Käyttötarkoituksia voi olla esimerkiksi datan hyödyntäminen sopimuskumppanin liiketoiminnassa tai datan myyminen muille. Datan käyttötarkoituksen määrittelyyn liittyy punninta siitä, voivatko käyttötarkoitus ja hyödyntämisoikeuden tarve olla tulevaisuudessa laajemmat kuin sopimuksen tekohetkellä.

Kun sovit datan käytöstä, keskeisimpiä ehtoja ovat:

  • Datan määrittely
  • Käyttöoikeusehto
  • Datan tekninen luovutus/pääsy dataan
  • Vastuut
  • Sopimuksen ja käyttöoikeuden voimassaolo


Kuten viitatuista sopimusmalleista on pääteltävissä, vastuu datan hyödyntämisestä on usein kullakin osapuolella itsellään. Tämä ilmenee käytännössä siten, että immateriaalioikeuksista ja esimerkiksi ohjelmistolisensseistä tyypillisiä IPR-loukkausehtoja ei useinkaan edellytetä tai saada datan luovuttajalta.

Datan lisääntyminen ja yhteiskunnan muutokset aiheuttavat painetta lainsäädännöllisille muutoksille. Euroopan komissio on tehnyt säädösehdotuksen uudesta datasäädöksestä (Data Act). Sen tarkoitus on turvata digitaalisen ympäristön oikeudenmukaisuus, parantaa datan saatavuutta sekä edistää kilpailukykyisiä markkinoita. Jos datasäädös aikanaan hyväksytään, on sen merkittävyyttä pidetty tietosuoja-asetuksen kaltaisena. Käytännön vaikutusta voi olla esimerkiksi sääntelyllä, jonka ansiosta laitteiden käyttäjillä olisi nykyistä laajemmin pääsy laitteidensa tuottamaan dataan. Se voi olla myös askel kohti yhtenäisempää ja reilumpaa datan käyttöä. Yrityksillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta jäädä näitä säädöksiä odottamaan, vaan yritysten on aktiivisesti kehitettävä datastrategiaa ja sen perusteella käytännön sopimuksia osana normaalia toimintaansa.

Juuso Tuppurainen
asianajaja, osakas
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy


Juttu on julkaistu alun perin Toukokuun 2022 Kauppakamari-lehdessä.