07.10.2020 09:24

Dogovor eli sopimus on kaiken A ja O Venäjä-kaupassa

Venäjä-kaupan osaamista kehitetään monessa yrityksessä. Tämä kirjoitus käsittelee sopimiseen liittyviä seikkoja, jotka on hyvä huomioida mm. oikeudellisen riskienhallinnan kannalta.

Venäläinen yhteiskunta ja oikeuskäsitys eroaa yhä eurooppalaisesta. Liiketoiminnan periaatteet ja etiikka poikkeavat huomattavasti siitä, mihin me Euroopassa olemme tottuneet. Neuvostoaikana kaupankäynti tapahtui pitkälti kahdenvälisellä clearing-kaupan periaatteella eli yrityksillä ei ollut juurikaan suoria kontakteja keskenään vaan kauppa tapahtui hyvin muodollisella tavalla ministeriötasolla. Nykypäivänä kauppa on selkeästi vapaamuotoisempaa, vaikka itänaapurin byrokraattisen toimintamallin ja maiden välisen tullauksen nähdään yhä hankaloittavan liiketoimintaa.

Suomella ja Venäjällä on historiallisesti pitkä suhde, ja sen taustalla on naapurisuhteen lisäksi myös kulttuurinen vuorovaikutus. Erityisesti maiden taloudellisella suhteella on ollut suuri merkitys, sillä Venäjän kauppa on kautta aikojen tarjonnut suomalaisyrityksille paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Sopimusten suunnittelu ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten tapahtumien huomioiminen on ollut tärkeimpiä työvälineitä Venäjä-kaupassa.

Huolellisesti laadittu sopimus on tärkeintä

Sopimus eli dogovor on Venäjän kaupassa tärkeä, sillä ilman huolellisesti laadittua sopimusta kaupankäynti venäläisten kanssa on ongelmallista ja joissakin tilanteissa lähes mahdotonta.

Vertaillessa Suomen ja Venäjän lainsäädäntöä keskenään, tulee heti päällimmäisenä erona ilmi, ettei Suomessa ole Venäjän tapaan yhtenäistä siviililainsäädäntöä, vaan sopimusoikeus on pirstoutunut moniin itsenäisiin lakeihin. Venäjän sopimusoikeus rakentuu sopimusvapauden periaatteelle ja yleisen lainsäädännön sisäiselle jäykkyydelle. Sopimusoikeudellinen sääntely Venäjällä jakautuu sopimustyyppien mukaan ja se on poikkeuksellisen tiukka monien konkreettisten sopimusten muotomääräysten osalta.

Liiketavalla on erittäin suuri merkitys sopimuskulttuurin osalta, tosin tämäkin on maan lainsäädännön tapaan usein kehittymätöntä ja jäykkää. Varsinkin ulkomaankauppaa sääntelevä sopimus on tehtävä aina kirjallisena ja erityisen tarkkarajaisena. Suomen sopimusoikeus puolestaan perustuu sopimusvapauden periaatteelle, jonka päätavoitteena on toteuttaa osapuolten tahdonilmaisua. Suomessa ei ole muotoiltu itsenäistä lainsäädäntöä jokaiselle sopimusmuodolle erikseen, Venäjän lainsäädännön tapaan, vaan yleislakien antamia säännöksiä pidetään riittävinä.

Sopimuksen sitovuus on tärkeässä roolissa kummassakin valtiossa, mutta sen merkitys sopimussuhteissa eroaa olennaisesti maiden välillä. Suomessa sopimusten sovittelu tai kohtuullistaminen tuomioistuimessa on mahdollista, mutta esimerkiksi liikesopimuksissa se on harvoin käytettävissä. Venäjän siviilikoodeksin mukaan sopimusten muuttaminen myöhemmin sopimussuhteessa on mahdollista, mutta oikeuskäytäntö puolestaan osoittaa tämän olevan vähäisesti sovellettu käytäntö. Sopimusta ei siis lähdetä helposti muuttamaan oikeustilan muutosten seurauksesta – tämä saattaa tuottaa hankaluuksia monissa eri tilanteissa.

Ennakoimattomuuden haaste

Viimeisen vuoden aikana maailmalla jyllännyt koronapandemia on vaikuttanut globaaliin maailmatalouteen. Suomen ja Venäjän väliset kauppasuhteet eivät ole säästyneet tältä iskulta. Ruplan arvon aleneminen ja öljyn hintatason romahdus ovat olleet suurimpia haasteita, mikä on vaikuttanut dramaattisesti maiden kauppasuhteisiin mm. tavaranviennin suuren laskun myötä. Yhteydenpito suljetun rajan yli ja oman organisaation toimintakyvyn takaaminen ovat keskiössä tulevaisuuden investointeja silmällä pitäen, sillä suurin haaste on ennakoimattomuus.

Vaikka monet Venäjän kansalliset hankkeet ovat hetkellisesti pysähtyneet, tulevien uudistusten voidaan nähdä tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, erityisesti rakennusalalla ja jätehuoltosektorilla, jolloin oikein laadittujen ja ennakoivien sopimusten tärkeys saa välttämättömän roolin kumppanuuksien luomisessa. Suurimpina riskeinä suomalaisen viejän kannalta ovat vieläkin venäläisestä ostajasta johtuvat luottoriskit, maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus, sekä mahdolliset sisäiset maa- ja pankkiriskit, joita on mahdollista minimoida sisällyttämällä sopimuksiin force majeure -lausekkeita ja valitsemalla maksutavaksi remburssin.

Seuraamme aktiivisesti nykypäivän tuomia muutoksia. Mikäli tämä aihepiiri kiinnostaa enemmän, voi lisätietoja sopimusoikeudesta Suomessa ja Venäjällä pyytää allekirjoittaneelta.

Maksuton neuvontapalvelu kauppakamarin jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa laki-, vero-, talous- ja GDPR-asioissa. Kysymyksiisi vastaavat yritystoimintaan erikoistuneet keskisuomalaiset lakimiehet ja tilintarkastajat. Voit ottaa suoraan yhteyttä yhteistyökumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi kauppakamariin: neuvonta@kskauppakamari.fi.​​​​​​​