Ei kasvateta yritysten taakkaa

Kesk-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Kesk-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Toimitusjohtajamme Ari Hiltunen nostaa Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa haasteet, jotka haastavat yritystemme toimintaa: työvoimapulan, raaka-aineiden hintojen nousun, konttipulan ja polttoaineiden hintojen nousun. Kun globaalit ongelmat haastavat, kansallisilla toimilla ei pidä kasvattaa vaan helpottaa yritysten taakkaa.

Keski-Suomen kasvu jatkuu. Tuorein Keski-Suomen Aikajana osoittaa, että yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on liki kymmenen prosenttia korkeammalla kuin viime vuonna pahimmassa koronakuopassa. Kahden vuoden takainen taso on saavutettu, ja osa yrityksistä on takonut ennätyksiään. Laajoista lomautuksista on päästy.

Päätoimialoista rakentaminen ja kaupan ala ovat kasvaneet vahvasti, ja teollisuuden liikevaihto on lähtenyt kasvuun koronan jälkeen. Voimakkaimmin korona iski palvelualoille.

Tuoreimman suhdannebarometrin mukaan tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset. Keski-Suomen suhdannetilanne on normaalia paremmalla tasolla, ja maakuntana pärjäsimme hyvin alueellisessa vertailussa. Pikaista suhdanteiden paranemista ennakoi lähes viidesosa keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä. Keski-Suomen viennissä on tapahtunut elpymistä, ja viennin kehitys näyttää valoisalta.

Voimakas kysynnän kasvu on aiheuttanut lukuisia haasteita globaalisti. Materiaali- ja komponenttipula sekä hintojen nousu vaivaavat edelleen. Toiminnan kannattavuus edellyttää tarkkaa materiaalihintojen seuraamista. Kuljetusongelmat ja konttipula ovat nostaneet yritysten kustannuksia. Kuljetuksiin liittyvät häiriöt ja konttipula ovat muodostuneet kasvun ja viennin esteiksi.

Polttoaineiden hintojen nousu niin ikään aiheuttaa kustannuspaineita ja iskee paitsi jokaisen autoilevan kukkaroon, erityisesti kuljetusyrityksiin. Polttoaineiden hinnat Suomessa ovat ennätyksellisen korkealla. Kyse ei ole maltillisesta vaikutuksesta, vaan se vaikuttaa meidän kaukana pohjoisessa sijaitsevien yritysten kilpailukykyyn.

Vientiyrityksillä kustannusten siirto suoraan hintoihin on vaikeaa, sillä kansainvälisessä kilpailussa on pysyttävä mukana. Pitkät kuljetusetäisyydet ja polttoaineiden korkeat hinnat päästökaupan myötä tulevista kustannuksista puhumattakaan kasvattavat suomalaisten yritysten takamatkaa entisestään. Jatkuvalla kustannuksen nousulla on vaikutusta heikentävästi myös yritysten investointikykyyn.

Työvoiman saatavuus haastaa. Samaan aikaan, kun Keski-Suomen työttömyysprosentti on Suomen kolmanneksi suurin Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan jälkeen, kärsitään yrityksissä yhä enenevissä määrin osaajapulasta. Näin kertoo yli kolmannes keskisuomalaisista yrityksistä. Vientiyrityksistä peräti 72 prosenttia vastaajista kokee osaajien saatavuudessa olevan jonkin verran tai paljon ongelmia.

Tilanteessa ei ole näkyvissä helpottumista, sillä työllisyysnäkymät yrityksissä ovat hyvät. Kyselyymme vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä jopa 85 prosenttia ennakoi henkilöstömääränsä kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden kuukauden aikana.

Kohtaanto-ongelmasta on puhuttu niin kauan, että onko se enää nykytoimin ratkaistavissakaan. Nyt tarvitaan uusia, ripeitä toimenpiteitä.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuiksi osaajapulaan muun muassa resurssien lisäämistä korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin, ansiotuloverotuksen keventämistä sekä ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista. Myös ulkomaisten työntekijöiden maahantulon helpottaminen, saatavuusharkinnasta luopuminen ja prosessien sujuvoittaminen sekä paikallisen sopimisen edistäminen tuovat helpotusta pitkässä juoksussa.

Kansallisilla toimilla ei pidä kasvattaa vaan helpottaa yritysten taakkaa.

Ari Hiltunen,
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari