Etätyö ulkomailla

Syksyn hiljalleen pimentyessä saattaa ajatus työpisteen siirtämisestä ulkomaille alkaa houkutella. On kuitenkin useita asioita, jotka pitää selvittää etukäteen. Kuva: Adobe Stock

Asiantuntijatyötä tehdään nykyään joustavasti sekä kotoa että toimistolta käsin. Erityisesti syksyn hiljalleen pimentyessä saattaa ajatus työpisteen siirtämisestä ulkomaille alkaa houkutella – mutta mitä työnantajan täytyy tällöin tietää? Ulkomailla tehdyllä etätyöllä voi olla vaikutuksia esimerkiksi etätyövaltion verotusoikeuteen, sosiaaliturva- ja työlupa-asioihin, työoikeudellisiin vaatimuksiin sekä vakuutuksiin.

Mihin maahan verot tulisi maksaa?

Työntekijän verovelvollisuusasema etätyöskentelyvaltiossa määräytyy kyseisen valtion lainsäädännön perusteella. Lähtökohtaisesti Suomen kansalainen jää myös Suomen verotuksen piiriin, ellei muutto ulkomaille ole pysyvä. Suomen tai etätyöskentelyvaltion verotusoikeutta saattaa kuitenkin rajoittaa Suomen ja etätyöskentelyvaltion välinen mahdollinen verosopimus. Jos työntekijälle syntyy verovelvoitteita molempiin maihin, tulee mahdollinen kaksinkertainen verotus poistaa. Lisäksi suomalaiselle työnantajalle voi syntyä etätyövaltioon rekisteröinti-, raportointi- ja ennakonpidätysvelvoitteita.

Etätyöskentely ulkomailla saattaa myös muodostaa riskin kiinteän toimipaikan syntymisestä etätyöskentelyvaltioon. Riski on olemassa erityisesti, jos työntekijän työtehtävät liittyvät työnantajayhtiön ydinliiketoimintaan, eikä työtehtävien voida katsoa olevan avustavia tai valmistelevia. Kiinteän toimipaikan muodostuminen johtaa siihen, että kiinteälle toimipaikalle allokoidaan osuus yhtiön tuloista ja kuluista, joiden perusteella yrityksen tulee maksaa verot valtioon, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee. Kiinteä toimipaikka aiheuttaa myös ilmoitus- ja maksuvelvoitteita etätyövaltioon.

Mitä tulee ottaa huomioon sosiaaliturvan ja työluvan osalta?

EU:n alueella etätyötä tekevä työntekijä kuuluu lähtökohtaisesti sen maan sosiaaliturvaan, jossa työ tosiasiallisesti tehdään. Tiettyjen edellytysten täyttyessä työntekijä voi kuitenkin kuulua ulkomailla työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvaan. Tällöin työnantajan tulee järjestää Eläketurvakeskukselta todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Todistuksella vältetään mahdolliset epäselvyydet siitä, minkä valtion sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu. Raportointivelvoitteita voi kuitenkin syntyä, vaikka varsinainen sosiaaliturva jäisikin Suomeen.

EU-alueen ulkopuolelle lähdettäessä etätyötä varten on useimmiten tarpeen hankkia erillinen lupa, kuten viisumi tai työ- tai oleskelulupa. Luvan saaminen saattaa edellyttää esimerkiksi paikallista työsopimusta; eri maiden käytännöt vaihtelevat, joten asiaan on syytä perehtyä ennakkoon. Työskentely ilman asianmukaista lupaa voi johtaa huomattaviin sanktioihin ja jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Pelisäännöt luovat selkeyttä

Etätyöskentelyä varten kannattaa laatia kattavat ohjeet ja toimintamallit, joihin voi tarvittaessa tukeutua. Toimintamalleissa on hyvä sopia ulkomailla tehtävän etätyön säännöistä, joissa huomioidaan laajasti työntekijän ja työnantajan velvoitteet ulkomaan etätyön aikana ja kustannusten jako sekä esimerkiksi se, miten toimitaan, jos ulkomaan etätyön aikana työntekijä estyy hoitamasta työtehtäviään. Kaikkein tärkeintä on asioihin perehtyminen etukäteen, sillä jälkikäteinen selvittäminen voi olla hyvinkin hankalaa ja kallista.

Huolellisesti suunniteltuna etätyöskentely ulkomailla voi luoda työnantajalle sekä työntekijälle mahdollisuuksia. Hyvällä suunnittelulla on mahdollista toteuttaa etätyöjakso siten, että siitä syntyvät velvoitteet jäävät mahdollisimman kevyiksi.


Essi Pullinen
Tax Advisor

Saara Postila
Tax Advisor

Kirjoittajat työskentelevät veroasiantuntijoina KPMG:n vero- ja lakipalveluissa.

Juttu on julkaistu alun perin Syyskuun Kauppakamari-lehdessä 3/2022.


Maksuton neuvontapalvelu kauppakamarin jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä voit hyödyntää maksutonta neuvontaa mm. talous-, laki-, vero- ja GDPR-asioissa.