Henna Virkkunen: Eurooppa kasvaa yhdessä

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Kuva: Mikko Mäntyniemi

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Kuva: Mikko Mäntyniemi

Euroopan parlamentti on aloittanut syyskautensa puimalla historiallisen suurta talouspakettia, josta EU-maiden johtajat pääsivät sopuun pitkän väännön jälkeen heinäkuussa. Suomessa huomiota on saanut ennen kaikkea EU:n velkarahalla kasattava elvytysrahasto. Sillä haetaan jopa 750 miljardin euron piristysruisketta pandemian jälkeiseen talouteen, kirjoittaa ajankohtaisista EU-kuulumisista europarlamentaarikko Henna Virkkunen blogissa.

Euromääräisesti suurempi on kuitenkin niin sanottu monivuotinen rahoituskehys, eli unionin pitkän aikavälin budjetti (MFF). Sen antamien menolupausten loppusumma nousee pitkälti yli tuhanteen miljardiin.

Sovun julkistamisen jälkeen Suomessa on perinteiseen tapaan laskettu niin sanottua nettomaksuosuutta, eli unionille maksamamme ja sieltä saamamme potin välistä erotusta. Tämä ei ole lukuna merkityksetön, mutta kuitenkin korkeintaan puoli totuutta. EU-jäsenyys ei ole maksuosuuksien nollasummapeliä, jossa jokainen unionille siirretty euro on pois suomalaisten hyvinvoinnista. Päinvastoin. Paketin koon, rakenteen ja niistä seuraavan Suomen maksuosuuden lisäksi olennaista on, miten raha käytetään.

Jotta nyt koronakriisin yhteydessä otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Tämä pätee sekä kotimaiseen että eurooppalaiseen elvytykseen. Euroopan talouskasvun keskeisiä hidasteita ovat innovaatioiden puute, rapistuva infrastruktuuri sekä julkisten ja yksityisten investointien liian matala taso. Olen parlamentissa ajanut kunnianhimoista ja uudistavaa EU-budjettia, jonka painopisteenä on uuden kasvun luominen: investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin, puolustukseen, sekä moderniin infraan, kuten nopeisiin digi-, energia- ja raideyhteyksiin. Tämä vahvistaisi koko Euroopan kilpailukykyä ja menestystä tulevaisuudessa.

Nyt hyväksytyssä paketissa tulevaisuuteen katsovat investoinnit jäävät kuitenkin liian vähäisiksi, vaikka kokonaistaso on historiallisen suuri, lähes 1800 miljardia. Siksi EU-parlamentti ei tule pakettia vielä tällaisenaan hyväksymään. Erityisesti parlamenttia hiertävät juuri leikkaukset isoihin eurooppalaisiin ohjelmiin, jotka toisivat kilpailukykyä koko sisämarkkinalle, sekä liian löperö kirjaus rahoituksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen ja avoimeksi jäänyt suunnitelma velan takaisinmaksusta. Näihin parlamentti hakee vielä muutoksia jäsenmaiden ja parlamentin välisissä jatkoneuvotteluissa.

EU-maiden keskinäisen sovun syntyminen kesällä oli kuitenkin tärkeää ennen kaikkea poliittisesti, mutta myös taloudellisesti. Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille, joten Euroopan nopea elpyminen ja yhteisten linjojen hakeminen on ehdottomasti meidän etumme. Ja kun elvytysrahoitusta on kaikkialla Euroopassa määrä suunnata erityisesti hiilineutraaliuden ja digitaalisen talouden edistämiseen, voi arvioida sen avaavan suomalaiselle teollisuudelle varsin hyviä vientimahdollisuuksia. Meillä on merkittävää osaamista sekä puhtaissa teknologiassa että digitaalisissa ratkaisuissa.

Samaan aikaan eurooppalaisen kriisivasteen kanssa on tärkeää pitää huoli omasta kotipesästämme. Kesän irtisanomisuutiset sekä niiden taustalle paikannettu kilpailukykyhaaste Suomen on ratkaistava itse. Esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on arvioinut, että työvoimakustannusten Ruotsia ja Saksaa nopeampi nousu uhkaa vähentää teollisuuden tilauksia entisestään. Suomi on edelleen liian kallis maa työllistää eikä kasvava kestävyysvajeemme lupaa ongelmaan helppoja ratkaisuja. Ikäsidonnaiset menot kasvavat samalla kun työikäisen väestön osuus pienenee. Ne hatarat julkistalouden puskurit, joita edellinen hallitus sai jo koottua, ovat menolisäysten myötä muisto vain.

Koronavirus on riesanamme vielä pitkään, mutta jo kriisin keskellä meidän on luotava näkymä siitä, millä toimilla pääsemme takaisin kasvun tielle. Vastuu tästä on ensisijaisesti maan hallituksen, jonka on kutsuttava työhön mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan kirjo. Työn tulisi alkaa sen tosiasian tunnustamisella, että muuttuneessa tilanteessa Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja pois. Kun kriisi aikanaan on ohi, Suomella on edessään toipumisen taival. Se vaatii täysin erilaisen ohjelman kuin sen, johon Marinin hallitus vielä tällä hetkellä nojaa.

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko, energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunnan jäsen


Juttu on julkaistu alun perin valtakunnallisesti Kauppakamari-lehdessä numerossa 3/2020.