Exit-suunnitelmassa huomioitava yritykset

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Koronakriisi on piinannut yli vuoden. Pandemian pitkittyessä yritykset ovat tuoneet esiin hätähuutonsa. Vaikka epidemian kulkua on ollut vaikea ennustaa, on silti tiedossa ollut monia asioita, joihin olisi voitu reagoida aiemmin. Esimerkiksi liikkumisrajoituksiin tai koronapassiin liittyviä toimia olisi voitu selvittää paremmin etukäteen, kirjoittaa toimitusjohtajamme Ari Hiltunen Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa.

Nyt ravintoloita koskevat rajoitukset ovat tulleet pahimmillaan vuorokauden varautumisajalla, mikä on kestämätöntä yritysten toiminnalle. Yrityksiä haastaa ensin epäselvyys siitä, joutuvatko ne sulkemaan ovensa ja sitten siitä, päättyykö sulku ja millä aukioloajoilla liikkeen saa avata. Vaikeisiinkin asioihin voi sopeutua paremmin, jos ne ovat etukäteen tiedossa.

Tällaisilla aikatauluilla työehtosopimuksen mukaan toimiminen ja esimerkiksi työvuorolistojen toimittaminen on silkka mahdottomuus, puhumattakaan rajoitusten aiheuttamista tappioista, jotka näillä yrityksillä ovat valtavan suuret. Mara-alan liikevaihto on tippunut 2200 miljoonaa. Valtio on korvannut siitä 193 miljoonaa, mikä on vähiten Pohjoismaista.

Suomessa koronatukia on myönnetty kolmanneksi vähiten Euroopassa BKT:hen verrattuna. Vaikka yritykset ovat juuri niitä, jotka nostavat Suomen koronasuosta. On kaikkien etu, että yritykset selviävät ja pääsevät vauhtiin markkinoiden palautuessa. Koronapandemiaa ei voi pitää vain terveyskysymyksenä, vaan huomioon pitäisi ottaa yrityksille sekä kansalaisille aiheutuneet taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset.

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 71 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksen toiminta koronaan liittyvissä toimissa on ollut melko tai erittäin sekavaa. Vaikka hallitus on laatinut tiekartan ulos rajoituksista, on siitäkin huolimatta epäselvää, missä muodossa tai laajuudessa esimerkiksi tapahtumia päästään järjestämään rajoituksia keventäessä. Selkeä viestintä ja tieto toiminnan jatkuvuudesta luo uskoa tulevaan ja auttaa työllistämään ja investoimaan.

Hallituksen exit-suunnitelman mukaan rajoituksia lähdetään purkamaan niin, että ensin tulevat lapset ja nuoret sekä rajoituksista kärsineet. Keskusteluissa siitä, kuka on kärsinyt eniten rajoituksista, ei sovi unohtaa niitä yrityksiä, joiden toiminta on henkitoreissaan tai työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa.

Rajoituksissa, kuten myös exit-suunnitelmassa, on huomioitava paremmin alueellisuus ja tilanne AVI-alueen sisällä. Rajoitukset on purettava ensin siellä, missä tautitilanne on rauhallisempi ja myöhemmin siellä, missä ongelmia ilmenee. Tässäkin korostan riittävää vuoropuhelua: esimerkkinä toimikoot hallituksen kaavailemat liikkumisrajoitukset, jotka olivat susi syntyessään riittävän vuoropuhelun puuttuessa.

Koronan kuritettua työpaikkoja tarvitaan entistä parempia työllisyystoimia. Työllisyystavoitteen on oltava kunnianhimoisempi. Työpaikkoja voidaan lisätä paikallista sopimista lisäämällä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastamalla ja lyhentämällä sekä työnteon kannusteita korjaamalla. Työnteon täytyy aina olla kannattavaa. Ansiotuloverotusta tai yritysten verotaakkaa ei saa kiristää. On osoitettu, että ansiotuloverotusta keventämällä dynaamiset vaikutukset ovat kansantalouteen suuremmat kuin keventämisellä näennäisesti menetetyt verotulot.

Työterveys ja yksityiset terveysasemat on otettava laajasti mukaan rokotuksiin. Näin voidaan huolehtia siitä, että kaikki rokotteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti annettua, eivätkä ne jää antamatta työvoimapulan tai terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksen takia. Myös koronatodistus tarvitaan, jotta yhteiskuntaa, matkailua ja tapahtumateollisuutta voidaan avata.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari


Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 19.4.2021.