Henkinen energia – miten virta riittää arjessa? Parempi elämä - parempi suorituskyky –valmennus

Keski-Suomen kauppakamarin ja H2H Performance Oy:n yhteistyössä järjestämän puolen vuoden valmennusohjelman blogissa tutustutaan lyhyesti valmennuksen sisältöihin työterveyspsykologin silmin ja korvin. Jyväskylän Mehiläisen yksikönjohtaja Mila Korhonen laittaa blogissa itsensä likoon valmennukseen osallistujan näkökulmasta: mitä valmennus tuottaa hänelle arkityöhön, johtamiseen ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin

”Kärsi, kärsi niin kirkkaamman kruunun saat?”

Neljännessä valmennuspäivässä diplomi-insinööri, Työkirjan toinen kirjoittaja Pekka Pohjakallio johdatteli valmennusryhmää pohtimaan fiksuja arjen käytäntöjä, joilla virtaa riittää jokaiseen päivään.

Mitä työ vaatii meiltä nykyaikana ja millä keinoin haasteeseen vastaamme? Usein työssä jaksamisen menetelmämme ovat teollistumisen aikakaudelta ja näin ollen eivät välttämättä toimivia aivotyötä vaativassa digiaikakaudessa. Tämä voi tuottaa ajatuksen, että työ on hankala asia, työtä tehdessä tulee kärsiä ja sitten on ihanaa muuta elämää. Tätä ajatusta Pekka lähti haastamaan voimallisesti. Nykyaikaisessa työelämässä on vain elämää, ei työn ja muun elämän tasapainoa, koska aivotyö ei katso aikaa ja paikkaa, missä sitä toteutetaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvää aivotyöstä huolehtimista. Pekka innosti ryhmää miettimään, onko tietoinen joutenolo laiskottelua vai itsestä huolehtimista. Esimerkkinä hän käytti Viidakontähtösten katselua yhdessä perheen teinien kanssa TV:stä, jolloin aivot saavat levätä.

”Kuinka saada aikaan enemmän, mutta väsyä vähemmän?”

Tutkimusten mukaan onnellisuus lisää ihmisten tuottavuutta, joka tämänpäivän työelämässä on keskeinen työn arviointimittari. Inspiroituneet ihmiset ovat 225 % tuottavampia kuin tyytymättömät ihmiset. Ihminen saa positiivista ja kannustavaa palautetta onnistumisen ja aikaansaamisen kokemuksesta. Tämä myös palauttaa kuormituksesta ja tuottaa sitä kautta positiivisia kehiä jaksamisen ja energisoitumisen näkökulmasta. Pekka kehotti pohtimaan, mitkä asiat valmennukseen osallistuvien työssä luovat aikaansaamisen kokemuksen. Ovatko ne todellisia asioita, vai vain muiden määrittelemiä, omaan statukseen liittyviä tai perustehtävän kannalta pieleen asetettuja? Esimerkkinä hän käytti omaa aiempaa työuraansa, jossa aikaansaamista määrittelivät sähköpostit, Finnairin platinakortti, eli työmatkojen määrä, ja kokoukset. Usein luomme absurdeja itsemme mittareita, jotka eivät kerro todellisesta aikaansaamisesta ja keskittymisestä perustehtävään. Jos kiire on arvo, se on ongelma.

”Asioita vain tulee” vs. ”Keskity siihen mitä teet nyt”

Ihmisen aivot eivät neurotieteiden tutkimustulosten perusteella kykene moniajoon, ei toteuttamaan samanaikaisesti montaa tehtävää. Sama tutkimustulos koskee sekä naisia että miehiä, vaikka muuta usein väitetäänkin sukupuolten eroista. Moniajo on pitkä päälle liian raskasta aivoille ja heikentää niiden toimintaa. Monen asian samanaikainen tekeminen kuitenkin luo ihmiselle helposti illuusion tehokkuudesta; vastaan sähköpostiin samalla kun puhun puhelimeen tai olen kokouksessa. Virheiden määrä kasvaa ja läsnäolo tilanteessa häviää. Läsnäolon taito hetkessä on keskeinen jaksamisen avain.

Työkirjaa kirjoittaessaan Pekka Pohjakallio ja Saku Tuominen tutkivat suomalaista työelämää ja haastattelivat ihmisiä työnsä ääressä. He totesivat, että monella oli päällä täysi kaaos, mutta sille ei tehty mitään. Tutkimuksen aikana he lanseerasivat kolmen vartin palaverit, jossa keskityttiin asiaan todellisesti läsnäollen. Palaverit jopa lyhenivät, koska ihmiset eivät enää puuhanneet muuta ja käyttäneet toistensa aikaa mm. sähköpostien lukemiseen. Pekka muistutteli valmennusryhmää, että ihmisillä eri asiat hoituvat eri aikoihin päivän aikaan parhaiten. Mihin käytät päiväsi parhaat tunnit? Oleellinen tuottavuustekijä on tehdä työpäivän alussa inspiroivia ja aikaansaamisen kokemuksia tuottavia asioita. Päivän tärkeiden asioiden määrittämisessä auttaa, että tiedät miksi työtäsi teet. Olenko ”vain töissä” vai onko minulla päämäärä? Uskallanko kokeilla jotakin uutta vanhan kaavan sijaan? Mitataanko työssäni aikaa vai aikaansaannoksia ja kumpi niistä palkitsee? Ajatustyössä ajan mittaaminen on järjetöntä ja tuottaa vain tehottomuutta.

Mila: Työni on aivotyötä, joka seuraa ”virka-ajan” jälkeenkin usein ajatuksissani, joten olen tiedostanut, että tarvitsen ns. nolla-aikaa, jolloin voin pistää aivot off-tilaan ja olla luvan kanssa jouten. Se ei ole helppoa aina ja joskus ajattelee olevansa itsekäs, kun on jouten, haaveilee tai muuten ottaa aikaa vain itselleen. Tervettä itsekkyyttä tarvitaan – aikaa minulle itselleni. Onneksi olen löytänyt keinoni tähän, mm. sisustushaaveilu, ”hömppäohjelmien” tuijottaminen yhdessä perheen nuorison kanssa, liikkuminen…

Huomaan sortuvani välillä (varsinkin nälkäisenä) siihen, että yritän tehdä tosi montaa asiaa yhtä aikaa – vähän sieltä täältä sitä sun tätä. Esim. sähköpostien vilkuilu joka välissä on tyypillistä minulle. Tällöin olo saattaa muodostua kaoottiseksi. Muistutan välillä itseäni tällaisessa tilanteessa, että nyt keskitytään tekemään yksi asia kerrallaan. Tällöin saan myös paremmin aikaiseksi. Kaoottisesta olotilasta on joskus vaikea päästä keskittymisen tilaan. Tauko ja pysähtyminen on tällöin usein paikallaan. Kaoottinen tunne tuo tullessaan helposti myös ”kiireen”, vaikkei kiirettä oikeasti olisikaan.

Muistan työhistoriastani yhden entisen pomon, josta näki aina keskustellessa, milloin läsnäolo kanssani päättyi. Kädet siirtyivät näppäimistölle ja katse ruudulle. Tätä pyrin välttämään. Tietoinen läsnäolo ihmisten kanssa keskusteltaessa on minulle tärkeää. Jos sähköpostin kirjoittaminen on kesken, voi aina sanoa toiselle, että odota hetki, teen tämän loppuun. Sitten voin keskittyä täysillä toiseen.

”Mieli on tärkein työkalu”

Neurotieteissä on todettu aivojen olevan mukautuvampia kuin aiemmin on uskottu. Tätä sanotaan neuroplastisuudeksi. Aivojen hermorakenteiden ja yhteyksien luomisen näkökulmasta ei ole samantekevää millaista sisäistä puhetta käyt. Sisäinen puhe vaikuttaa meihin myös suoraan fyysisesti. Tunnistele itsessäsi esimerkiksi Ei –sanan tunnelmaa. Mitä tunnet sanoessasi Ei ääneen, missä sen kehossasi tunnet tai mitä Kyllä saa sinussa aikaan? On merkitystä miten aikaasi käytät, menetkö palaveriin olemaan fyysisesti läsnä vai keskustelemaan asioista ja luomaan yhdessä jotakin uutta. Kuinka olisit palaverissa parhaimmillasi? Tähän Pekka toi urheilijoiden kisoihin valmentautumisen näkökulmia, joita hyvin voi myös työelämän ”kisakentillä” soveltaa. Jos sinulla on tärkeä palaveri aamulla, menetkö edellisenä iltana ajoissa nukkumaan, huolehdit kokonaishyvinvoinnistasi ja energiastasi vai et? Tutkimusten mukaan väsynyt ihminen reagoi neljä kertaa todennäköisemmin negatiivisesti uusiin asioihin. Onko meillä varaa hukata hyviä ideoita?

”Mikä on suhtautumistapasi elämään - mindset?”

Millainen on sinun mindset eli suhtautumistapasi elämään? Tarvitsemme mielekkääseen ja energiseen elämään merkityksellisyyttä ja tästä työnilo myös kumpuaa. Asioita voi tehdä ja kokeilla omassa elämässään ja muuttaa tätä kautta myös sisäisen puheen tapaa. Ihminen alkaa luottaa elämässään onnistumisiin ja oppimisen mukanaan tuomaan muutokseen. Pelkkä ajattelu ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan tekoja ja kokeiluja, jotka mindsetiä alkavat tarvittaesssa muuttamaan. Kokeile pieniä asioita päivittäin ja tee työtä sen eteen mitä haluat. Energiasyöppöjä elämässä ovat katkeruus ja murehtiminen, jotka myös ylläpitävät epäonnistumisen ja lannistumisen kehiä.

Kuinka mahdollistan itselleni pieniä päivittäisiä onnistumisia, jotka vievät kohti suurempaa tavoitetta? Aseta itsellesi kolme tavoitetta päivälle ja viikolle, jotka liittyvät aikaansaamiseen. Listaa tehtäviä pois mielestäsi ja muististasi ja vapauta näin aivojesi energiaa. Varaa myös aikaa itsellesi listasi läpikäymiseen viikoittain ja laita aikarajoja tekemiselle sekä siivoa turhat asiat pois listaltasi, aseta tärkeysjärjestys. Hyödynnä alitajuntaasi ja anna sille ongelmanratkaisutehtäviä tietoisesti, kun teet jotain muuta, vaikkapa liikut. Varmista aivojesi palautuminen ja varaa itsellesi nolla-aikaa eli luppoaikaa, aikaa olla tekemättä mitään erityistä. Mitkä kolme asiaa elämässäsi ovat tietoista joutilaisuutta?

Tarvitsemme palautetta kehittyäksemme ja kasvaaksemme ja erityisesti itseltämme. Arvioi tavoitteitasi ja niiden toteutumista säännöllisesti. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa asioista, joista iloitset päivittäin ja voit olla kiitollinen.

Mila: Olen positiivisella elämänasenteella varustettu, mutta silloin, kun tulee hetkiä, että asiat harmittavat, yritän löytää asioista hyviä puolia - Asiat voisivat olla huonomminkin. Olen myös oppinut kehumaan itseäni silloin, kun siihen on aihetta, myös pienistä asioista. Esimiehenä saa aika vähän palautetta, joten pitää itse osata taputtaa itseään olalle, kun joku asia on mennyt putkeen. Pyrin myös antamaan positiivista palautetta aina, kun siihen on tilaisuus. Uskon, että positiivisuus ruokkii positiivisuutta.





”Kaikki ei ole yhtä tärkeää”

Priorisointi tarkoittaa, että kaikki ei ole yhtä tärkeää. Miten erottaa tärkeät asiat? Mitä arvostan, ohjaa tärkeysjärjestykseni, jos arvoni ja käytännön toteutus ovat samansuuntaisia. Suunnittelu auttaa kalenterin hallinnassa ja vapauttaa aikaa. Elämässä tapahtuu aina myös yllätyksiä ja niillekin on varattava aikansa, noin 20 % kalenteristasi.

Mitkä asiat elämässäsi tuovat energiaa ja mitkä vievät? Miten hankkiudut eroon energiasyöpöistä ja puolestaan vahvistat energian tuojia? Millaisen ajan näille asioille kalenteristasi varaat? Ole tietoinen mitkä asiat tekevät päivästä hyvän?



Valmennukseen osallistujat listasivat seuraavia asioita: Hyvät keskustelut. Onnistumiset. Virkeä olo. Aikaansaaminen. Tauot. Hyvä kahvi. Sopivasti hikeä. Naurua. Nämä asiat eivät toteudu sattumalta ja tekemättä, kuinka mahdollistat, että saat hyvää kahvia, naurua, keskusteluja? Suunnittele, mitä päivääsi toivot ja arvioi toteutuiko suunnitelmasi. Oliko siinä hyviä elementtejä ja päivän aikana voit myös ”korottaa panoksia”, lisätä jotakin hyvään päivään liittyvää.

Mila: Käytän usein illasta tovin tulevien päivien tehtävien suunnitteluun ja kirkastan itselleni, mitä haluan tulevien päivien aikana tehtävän. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Silti on päiviä, jolloin suunnitelmat muuttuvat - sitähän arki on. Ilman suunnitelmia on vaikea työskennellä järjellisesti ja mielessäni vallitsisi kaaos. Positiivisten ja energisoivien asioiden suunnittelua päivän sisään en ollut ajatellut ja kokeillut tuollaisenaan. Sitä on kokeiltava!

”Mistä en luovu?”

Lopuksi, neljä valmennuspäivää yhteen vetäen, päävalmentaja Heikki Huovinen palautteli ryhmän pohtimaan mistä en elämässäni halua millään viikolla luopua. Jokainen valmennukseen osallistunut kirjasi terveyteen, fyysiseen aktiivisuuteen, biomekaniikkaan, palautumiseen ja ravintoon liittyvät itselle tärkeimmän asian, josta ei viikoittain luovu. Mistä sinä et viikoittain halua luopua? Kalenteroi ne asiat ensimmäisenä ja toteuta.

Anu Siika-aho, työterveyspsykologi, Työelämäpalvelut Mehiläinen Jyväskylä
Mila Korhonen, yksikönjohtaja Mehiläinen Jyväskylä

Keski-Suomen kauppakamari ja H2H Performance Oy järjesti yhteistyönä puolen vuoden valmennusohjelman, joka alkoi 7.4. ja päättyi 4.8.2016. Hyvinvointivalmennuksen aikana tavoiteltiin kokonaisvaltaista hyvinvointia neljän koulutuspäivän ja välitehtävien kautta. Valmennusryhmään osallistui 13 henkilöä.