Herätys! Kello käy kilpailukieltosopimusten kanssa

Kuvituskuva: Adobe Stock

Tämän vuoden alusta voimaan tulleesta kilpailukieltolainsäädännön muutoksesta on kirjoitettu monessa mediassa paljon – ja syystä. Varmasti merkittävin muutos on työnantajan korvausvelvollisuuden ulottuminen kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin. Jos kilpailukiellon kestoksi eli rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.

Lainmuutos koskee myös sellaisia kilpailukieltosopimuksia, jotka on solmittu ennen uuden lain voimaantuloa. Näihin ”vanhoihin” kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan kuitenkin vielä vanhaa lakia 31.12.2022 saakka, ja vasta tämän siirtymäajan jälkeen uudet säännöt ulottuvat vanhoihin sopimuksiin. Jokaisen työnantajan tulisikin ymmärtää, että kello käy vanhojen kilpailukieltosopimusten kuntoon laittamiseksi: yritysten on siirtymäaikana päätettävä, onko tietyn työntekijän kilpailukielto siitä seuraavan korvausvelvollisuuden arvoinen.

Lainmuutoksen myötä työnantajalle säädettiin oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus laissa säädettyä irtisanomisaikaa noudattaen. Siirtymäaikana työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa vanha kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa. Mikäli työntekijän kilpailukieltosopimuksesta halutaan luopua, kannattanee sen irtisanominen ajoittaa vuoden loppuun niin, että kilpailukielto on voimassa mahdollisimman kauan, mutta irtisanomisen voi tehdä ilman irtisanomisaikaa siirtymäajan puolella.

Siirtymäaikana on kuitenkin huomioitava, että työnantajan korvausvelvollisuus on olemassa tilanteessa, jossa vanhan kilpailukiellon omaava työntekijä irtisanoutuu siirtymäaikana, ja kilpailukiellon rajoitusaika jatkuu vuoden 2023 puolelle. Tällöin korvausta maksetaan niiltä kuukausilta, joita rajoitusaika koskee siirtymäajan jälkeen. Lainmuutoksen siirtymäsäännöstä voinee kuitenkin tulkita niin, että mikäli työntekijä irtisanoutuu siirtymäaikana, korvausvelvollisuuden voi välttää, mikäli työnantaja irtisanoo kilpailukieltosopimuksen siirtymäaikana eli tämän vuoden puolella. Tässäkin tapauksessa työnantajalle voi olla edullisinta irtisanoa kilpailukieltosopimus vuoden lopussa.

Siirtymäajan jälkeen vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan nykyistä lainsäädäntöä, eikä kilpailukieltosopimuksen irtisanominen ole niin helppoa. Vuoden 2023 alusta alkaen vanhojen kilpailukieltosopimusten irtisanomisaika on kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, jos työntekijä on irtisanonut työsopimuksensa. Mikäli työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, ja työntekijä irtisanoutuu tämän jälkeen, työnantajan tulee maksaa korvausta, jos kilpailukiellon irtisanomisaika ei ole kulunut loppuun työsuhteen päättyessä. Työntekijällä on siis oikeus saada korvausta siltä osin kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. On myös hyvä ymmärtää, ettei kilpailukieltosopimus sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Lainmuutos on johtanut siihen, että työntekijä voi irtisanoutua ja vaatia työnantajaa maksamaan lain mukaisen korvauksen. Korvausta on maksettava, vaikka työntekijälle ei aiheutuisi kilpailukieltosopimuksesta ansionmenetystä, eli vaikka työntekijä esimerkiksi työllistyisi rajoitusaikana sellaiseen työhön, jota kilpailukielto ei koske. Kaikki työnantajat eivät ole vielä ymmärtäneet, kuinka isosta muutoksesta on kyse. Onneksi vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin on aikaa vaikuttaa tämän vuoden ajan. Kello kuitenkin käy koko ajan.

Petteri Karjalainen
Lakimies, KTM
Eversheds Asianajotoimisto Oy, Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu alun perin helmikuun 2022 Kauppakamari-lehdessä.


Keski-Suomen kauppakamarin neuvontapalvelu jäsenille

Valtuutetut yhteistyökumppanimme auttavat jäseniä mm. laki-, vero-, talous-, GDPR- ja työsuhdekysymyksissä. Voit olla suoraan yhteydessä kumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi.

Lue lisää ja ota yhteyttä