ICT-alan koulutuspaikkoja lisättävä Keski-Suomeen – osaajapula köyhdyttää kilpailukyvyn

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n mukaan Suomeen tarvittaisiin heti 7 000–9 000 uutta ohjelmistoammattilaista, ja tarpeen ennustetaan kasvavan jopa 25 000:n osaajan vajeeksi vuoteen 2025 mennessä. Teknologiateollisuus ry puolestaan arvioi, että pelkästään ICT-osaajia tarvitaan alan yrityksiin noin 11 400 lisää tulevan neljän vuoden aikana. Valtakunnan laajuinen ongelma näkyy yhä selvemmin myös Keski-Suomessa: osaajia tarvitaan enemmän kuin niitä on tällä hetkellä tarjolla.

Keski-Suomi on vetovoimainen maakunta, ja sen ansiosta monet ICT-alan yritykset ovat löytäneet paikkansa esimerkiksi Jyväskylästä. "Muun muassa pankkisektori, ikääntyminen ja terveys ovat teemoja, joiden ympärille on kehittynyt viime aikoina paljon digitalisaatiota hyödyntävää yritystoimintaa. Eri alan yrityksissä kaivataan erityisesti osaavia käyttöliittymäsuunnittelijoita, järjestelmäarkkitehteja, ohjelmistokehittäjiä ja palvelumuotoilijoita", valiokunnan jäsen ja ohjelmistoyritys Midaren toimitusjohtaja Anssi Kuoppala kuvailee.

Jotta hyvinvointivaltion kehitys ei pysähdy, valiokunnan mukaan ICT-alan opiskelijoiden sisäänottomääriä tulisi kasvattaa merkittävästi Keski-Suomessa. Kun tavoitteena on saada osaavia ja motivoituneita opiskelijoita opintoputkeen, sisäänottomenetelmiä on arvioitava ja kehitettävä jatkuvasti. Lisäksi alan opetusta on hyvä painottaa enemmän ja enemmän jo alempien kouluasteiden puolelle, jolloin kynnys siirtyä korkeakouluopintoihin madaltuu.

Korkeakoulujen opetusta tulisikin kehittää jatkuvasti, jotta se vastaisi entistä paremmin todellisiin työelämän tarpeisiin. "Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on tiivistettävä entisestään", Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen tähdentää.

Teknologiateollisuuden vuoden 2017 tilastojen mukaan tietotekniikka-alan työvoimasta 27,5 prosenttia on naisia, eli alan sukupuolijakauma on selvästi kallellaan miesten eduksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ICT-alalle kannustetaan yhtä lailla naisia, jotta lahjakas potentiaali ei valu hukkaan. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, miten ala jatkossa houkuttelee puoleensa tasapuolisemmin niin naisia kuin miehiäkin.

Jos osaajavajeen annetaan kasvaa kasvamistaan, negatiivinen kehitys saattaa altistaa epäterveeseen kilpailutilanteeseen. "Palkat nousevat ja ihmiset vaihtavat herkemmin työpaikkaa. Tällaisessa kilpailussa digitalisaatio jää pian toteuttamatta ja jopa koko alan kehitys voi pysähtyä. Pahimmillaan Suomen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla heikkenee", Kuoppala toteaa.

Hälyttävään tilanteeseen on onneksi reagoitu Jyväskylässäkin. Hyvä esimerkki on seitsemän yliopiston toteuttama IT-alan muuntokoulutus, jossa on mukana myös Jyväskylän yliopisto. Syyskuussa 2018 alkavan koulutusohjelman tavoitteena on helpottaa ICT-alan osaajapulaa kouluttamalla uusia diplomi-insinöörejä ja maistereita työmarkkinoille.

Tekoäly, robotisaatio ja muut digitalisaation mukanaan tuomat innovaatiot ovat tulleet osaksi arkipäivää. Kun maailma kehittyy, ICT-alan koulutusta järjestävien tahojen on pysyttävä kehityksessä mukana. Vaikka toimeen on jo tartuttu, työ on vasta alussa.