30.03.2026 10:08
Kansainvälinen epävarmuus heijastuu talouteen ja yritysten arkeen
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves
Geopoliittinen tilanne ympärillämme on jälleen kiristynyt. Ukrainan sota jatkuu, ja sen rinnalle on noussut uusi epävarmuustekijä Lähi-idässä Iranin tilanteen kärjistymisen myötä. Näiden kriisien vaikutukset tuntuvat myös Suomessa, erityisesti taloudessa sekä kansalaisten ja yritysten toimintaympäristössä, kirjoittaa toimitusjohtajamme Ari Hiltunen Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa 30.3.
Kauppakamarien tuoreen vientikyselyn mukaan yli puolet suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Persianlahden tilanteella olevan vaikutusta liiketoimintaansa. Yritykset kertovat sen vaikuttavan erityisesti toimitusaikoihin, kuljetusreitteihin ja logistiikkakustannuksiin. Yli puolet kertoo varautuvansa lyhytaikaiseen häiriöön.
Lähes 87 prosenttia kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä kokeekin kansainvälisen toimintaympäristön vaikuttavan näkymiin kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Vaikka Persianlahden tilanteen vaikutukset jäisivätkin lyhytaikaisiksi, on kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuus silti selvästi lisääntynyt. Tämä kasvattaa yritysten riskejä ja tekee pitkäjänteisestä suunnittelusta entistä haastavampaa. Yrityksille ennakoitavuus on keskeinen osa riskienhallintaa.
Iranin konfliktin vaikutukset näkyvät nopeasti globaaleilla markkinoilla, erityisesti energian hinnassa. Vaikka Suomi ei ole suoraan riippuvainen Iranin öljystä, olemme osa kansainvälistä markkinaa, jossa hinnanvaihtelut heijastuvat väistämättä myös meille. Öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaatiota, nostaa korkoja ja lisää epävarmuutta. Tämä on kehitys, jota emme olisi tarvinneet.
Lisäksi Iranin konfliktilla on välillinen vaikutus myös Ukrainan sotaan. Koska Venäjän talous nojaa vahvasti energiaan, hinnannousu kasvattaa suoraan sen kykyä rahoittaa sotaa. Siksi Lähi-idän tilanteen rauhoittaminen olisi tärkeää myös Euroopan turvallisuuden näkökulmasta.
Ukrainan osalta Euroopan on pidettävä katse kirkkaana. Rauhan saavuttaminen on koko maanosan kannalta keskeistä. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, onko Euroopan unionin päätöksentekokyky halvaantunut. Yksittäisen jäsenmaan eli Unkarin jatkuva jarruttaminen vaikeuttaa yhteisiä päätöksiä tilanteessa, jossa tarvittaisiin yhtenäisyyttä ja nopeutta. Onko nykyinen päätöksentekomalli enää tarkoituksenmukainen, jos yksi toimija voi estää yhteisen tahdon toteutumisen? Onko tällaisen toimijan paikka enää EU:ssa?
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta suomalaisyrityksissä on edelleen uskoa tulevaan. Vientikyselymme mukaan 64 prosenttia vientiyrityksistä odottaa viennin kasvavan. Tämä kertoo suomalaisen elinkeinoelämän sitkeydestä ja kyvystä toimia vaikeissakin olosuhteissa.
Huolta kuitenkin riittää. Lähes puolet vastaajista pitää Yhdysvaltain hallinnon toimien ennakoimattomuutta suurimpana viennin esteenä. Seuraavina tulevat kohonneet kustannukset ja heikentynyt kysyntä. Yritykset elävät jatkuvassa epävarmuudessa, jossa geopoliittiset jännitteet heijastuvat suoraan markkinoihin.
Juuri siksi Euroopassa tarvitaan nyt vahvaa johtajuutta. Päätöksenteon on oltava tehokasta ja vaikuttavaa. Emme voi jäädä sivustakatsojiksi tilanteessa, jossa turvallisuus, talous ja yritysten tulevaisuus ovat vaakalaudalla.
EU:n päättäjien tulee ratkaista pikaisesti kyvykkyys päätöksentekoon sekä Unkarin rooli yhteisössä.
Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari
Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 30.3.2026.