24.04.2013 04:30
Kasvuun vai osa-optimointiin kannustava verojärjestelmä?
BLOGI: JOHANNA GRÅSTEN: Suomen hallitus julkaisi kehysriihipäätökset 21.3.2013, joissa käsiteltiin valtiontalouden budjettikehyksiä vuosille 2014–2017. Kehysriihilinjaukset ovat sittemmin olleet aktiivisen julkisen keskustelun kohteena ja hallitus on jo 4.4.2013 joutunut tarkentamaan muun muassa osinkoverotukseen liittyneitä kannanottojaan. Nähtäväksi jäävät lopulliset muutokset verolakeihin.
Kansainvälisessä verokilpailussa pärjäämisen vuoksi kehysriihessä päädyttiin yhteisöveron alentamiseen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin.
Yhteisöveron alentamisen vastapainoksi osinkoverojärjestelmää uudistettaisiin merkittävällä tavalla. Yhteenvetona listaamattomista osakeyhtiöistä saatavien osinkojen verohuojennusraja laskisi 8 %:iin yhtiön nettovarallisuudesta, kuitenkin enintään 150 000 euroon vuodessa. Huojennuksen soveltamisalalla osingot olisivat jatkossa 25 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa ja 75 % osuudelta verovapaata. Muissa tapauksissa osingot olisivat 85 % osuudelta veronalaista pääomatuloa ja 15 % osuudelta verovapaata.
Nyt veronalaista pääomatuloa on 70 % osinkotuloista ja 30 % on ollut verovapaa osuus. Muutoksen myötä tavallisen piensäästäjän verorasitus kasvaa, joskaan ei niin paljon kuin kehysriihessä alun perin ehdotettiin.
Vähäistä merkittävämmän osakesijoittamisen toteuttaminen oman osakeyhtiön kautta voi kokonaisuus huomioiden tietyissä tilanteissa olla kannattava vaihtoehto.
Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennettaisiin nykyisestä 50 000 eurosta 40 000 euroon. Pääomatulojen verokanta olisi 40 tuhanteen euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 32 %.
Esimerkki osinkojen kokonaisverorasituksesta
(laskelmat perustuvat siihen, että osingon saa yksi osakas, joka hyödyntää yhtiön nettovarallisuuden kokonaan ja jolla ei ole muita pääomatuloja)
Tilikauden tulos 100 000€
Yhteisövero 20 % eli 20 000€
Osingot 80 000€
1. Kun 8 %:n nettovarallisuusraja ei ylity (lievin verorasitus)
Osingosta veronalaista 25 % eli 20 000€ ja verovapaata 75 % 60 000€
Osinkojen pääomatulovero 30 % eli 6 000€
Netto-osingot 74 000€
Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on siten 26 %.
2. Kun yrityksellä ei ole nettovarallisuutta (ankarin verorasitus)
Osingosta veronalaista 85 % eli 68 000€ ja verovapaata 15 % 12 000€
Osinkojen pääomatulovero 30 %/32 % 20 960€.
Netto-osingot 59 040€
Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on noin 41 %.
Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa koskevan ns. T&K-verohuojennuksen käyttöaika lyhenisi alun perin ehdotetusta vuodella eli huojennus olisi käytössä vuoden 2014 loppuun.
Myös oikeus tuotannollisten investointien korotettuihin poistoihin lyhenisi alkuperäisestä tarkoituksesta poiketen vuoteen 2014. Hallitus esittää myös edustuskulujen täyttä vähennyskelvottomuutta sekä pitkäaikaisten investointien poistojen muuttamista hyödykekohtaiseksi myös verotuksessa. Arvonlisäverokannat säilyisivät ainakin toistaiseksi ennallaan.
Varsinaisen lainvalmistelun yhteydessä tullaan arvioimaan lisätoimien tarvetta myös verosuunnittelun rajoittamiseksi.
Miten muutokset vaikuttavat käytännössä?
Muutoksen selkeitä hyötyjiä ovat ulkomaisiin konserneihin kuuluvat suomalaiset tytäryhtiöt tai Suomessa olevat sivuliikkeet. Ne hyötyvät yhteisöveron laskusta täysimääräisesti ilman, että ulkomaille maksettavista osingoista edelleenkään tarvitsisi maksaa lähdeveroa muuten kuin poikkeustapauksissa. Tämä voi tuoda lisää ulkomaisia investointeja Suomeen tai hillitä niiden lähtöä Suomesta, mikä on ollut yksi hallituksen tavoitteistakin.
Omistajayrittäjän näkökulmasta kyseessä on verotuksen painopisteen siirto yrityksen maksamasta verosta voitonjaon verotuksen suuntaan. Kokonaisuutena muutos tuskin tekee yrittäjyydestä osakeyhtiömuodossa merkittävästi houkuttelevampaa ainakaan, jos yrittäjän oma toimeentulo riippuu yhtiön maksamasta palkasta tai sen jakamasta osingosta. Sen sijaan alhaisempi yhteisöverokanta voi tehdä kiinnostavammaksi mallin, jossa omistajan lopullinen ansaintalogiikka perustuu yrityksen myyntiin. Vastoin hallituksen alkuperäistä tarkoitusta myös erilaiset holding-yhtiörakenteet voivat lopulta osoittautua tehokkaiksi verosuunnittelun välineiksi.
Listattuihin yhtiöihin sijoittaneiden piensijoittajien osalta veromuutos toimii valtioneuvoston ajattelemalla tavalla vain, jos alentuneen yhteisöveron vastineeksi yhtiö jakaa suurempaa osinkoa. Muussa tapauksessa piensijoittaja on nettomaksaja uudistuksessa.
Tulevat yhtiökokoukset saavat päätettäväkseen osinkoesityksiä tilanteessa, jossa edullisuusvertailu nykyisen ja tulevan välillä on totuttua haastavampaa. Sen ohella on monessa yhtiössä syytä aloittaa pohdinta sen osalta, onko tilanteessa löydettävissä ja hyödynnettävissä tilanteeseen soveltuvia yhtiörakenteita ja toimintamalleja, joilla kahdenkertainen verotus olisi vältettävissä.
Lopullisen asunsa osinkoverouudistus saa ilmeisesti syksyllä. Samassa yhteydessä arvioidaan myös tarvetta hillitä verosuunnittelua lainsäädännöllisesti. Lait on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2014 alusta lukien.
Kirjoittaja Johanna Gråsten on KPMG Oy:n KHT, Director sekä Keski-Suomen laki- ja verovaliokunnan puheenjohtaja
Kansainvälisessä verokilpailussa pärjäämisen vuoksi kehysriihessä päädyttiin yhteisöveron alentamiseen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin.
Yhteisöveron alentamisen vastapainoksi osinkoverojärjestelmää uudistettaisiin merkittävällä tavalla. Yhteenvetona listaamattomista osakeyhtiöistä saatavien osinkojen verohuojennusraja laskisi 8 %:iin yhtiön nettovarallisuudesta, kuitenkin enintään 150 000 euroon vuodessa. Huojennuksen soveltamisalalla osingot olisivat jatkossa 25 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa ja 75 % osuudelta verovapaata. Muissa tapauksissa osingot olisivat 85 % osuudelta veronalaista pääomatuloa ja 15 % osuudelta verovapaata.
Nyt veronalaista pääomatuloa on 70 % osinkotuloista ja 30 % on ollut verovapaa osuus. Muutoksen myötä tavallisen piensäästäjän verorasitus kasvaa, joskaan ei niin paljon kuin kehysriihessä alun perin ehdotettiin.
Vähäistä merkittävämmän osakesijoittamisen toteuttaminen oman osakeyhtiön kautta voi kokonaisuus huomioiden tietyissä tilanteissa olla kannattava vaihtoehto.
Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennettaisiin nykyisestä 50 000 eurosta 40 000 euroon. Pääomatulojen verokanta olisi 40 tuhanteen euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 32 %.
Esimerkki osinkojen kokonaisverorasituksesta
(laskelmat perustuvat siihen, että osingon saa yksi osakas, joka hyödyntää yhtiön nettovarallisuuden kokonaan ja jolla ei ole muita pääomatuloja)
Tilikauden tulos 100 000€
Yhteisövero 20 % eli 20 000€
Osingot 80 000€
1. Kun 8 %:n nettovarallisuusraja ei ylity (lievin verorasitus)
Osingosta veronalaista 25 % eli 20 000€ ja verovapaata 75 % 60 000€
Osinkojen pääomatulovero 30 % eli 6 000€
Netto-osingot 74 000€
Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on siten 26 %.
2. Kun yrityksellä ei ole nettovarallisuutta (ankarin verorasitus)
Osingosta veronalaista 85 % eli 68 000€ ja verovapaata 15 % 12 000€
Osinkojen pääomatulovero 30 %/32 % 20 960€.
Netto-osingot 59 040€
Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on noin 41 %.
Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa koskevan ns. T&K-verohuojennuksen käyttöaika lyhenisi alun perin ehdotetusta vuodella eli huojennus olisi käytössä vuoden 2014 loppuun.
Myös oikeus tuotannollisten investointien korotettuihin poistoihin lyhenisi alkuperäisestä tarkoituksesta poiketen vuoteen 2014. Hallitus esittää myös edustuskulujen täyttä vähennyskelvottomuutta sekä pitkäaikaisten investointien poistojen muuttamista hyödykekohtaiseksi myös verotuksessa. Arvonlisäverokannat säilyisivät ainakin toistaiseksi ennallaan.
Varsinaisen lainvalmistelun yhteydessä tullaan arvioimaan lisätoimien tarvetta myös verosuunnittelun rajoittamiseksi.
Miten muutokset vaikuttavat käytännössä?
Muutoksen selkeitä hyötyjiä ovat ulkomaisiin konserneihin kuuluvat suomalaiset tytäryhtiöt tai Suomessa olevat sivuliikkeet. Ne hyötyvät yhteisöveron laskusta täysimääräisesti ilman, että ulkomaille maksettavista osingoista edelleenkään tarvitsisi maksaa lähdeveroa muuten kuin poikkeustapauksissa. Tämä voi tuoda lisää ulkomaisia investointeja Suomeen tai hillitä niiden lähtöä Suomesta, mikä on ollut yksi hallituksen tavoitteistakin.
Omistajayrittäjän näkökulmasta kyseessä on verotuksen painopisteen siirto yrityksen maksamasta verosta voitonjaon verotuksen suuntaan. Kokonaisuutena muutos tuskin tekee yrittäjyydestä osakeyhtiömuodossa merkittävästi houkuttelevampaa ainakaan, jos yrittäjän oma toimeentulo riippuu yhtiön maksamasta palkasta tai sen jakamasta osingosta. Sen sijaan alhaisempi yhteisöverokanta voi tehdä kiinnostavammaksi mallin, jossa omistajan lopullinen ansaintalogiikka perustuu yrityksen myyntiin. Vastoin hallituksen alkuperäistä tarkoitusta myös erilaiset holding-yhtiörakenteet voivat lopulta osoittautua tehokkaiksi verosuunnittelun välineiksi.
Listattuihin yhtiöihin sijoittaneiden piensijoittajien osalta veromuutos toimii valtioneuvoston ajattelemalla tavalla vain, jos alentuneen yhteisöveron vastineeksi yhtiö jakaa suurempaa osinkoa. Muussa tapauksessa piensijoittaja on nettomaksaja uudistuksessa.
Tulevat yhtiökokoukset saavat päätettäväkseen osinkoesityksiä tilanteessa, jossa edullisuusvertailu nykyisen ja tulevan välillä on totuttua haastavampaa. Sen ohella on monessa yhtiössä syytä aloittaa pohdinta sen osalta, onko tilanteessa löydettävissä ja hyödynnettävissä tilanteeseen soveltuvia yhtiörakenteita ja toimintamalleja, joilla kahdenkertainen verotus olisi vältettävissä.
Lopullisen asunsa osinkoverouudistus saa ilmeisesti syksyllä. Samassa yhteydessä arvioidaan myös tarvetta hillitä verosuunnittelua lainsäädännöllisesti. Lait on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2014 alusta lukien.
Kirjoittaja Johanna Gråsten on KPMG Oy:n KHT, Director sekä Keski-Suomen laki- ja verovaliokunnan puheenjohtaja