11.03.2015 08:37
Kasvuyrityksiä ja kasvavia yrityksiä
OECD – Organisation for Economic Growth and Development – ja EU määrittelevät kasvuyrityksen työllistämisen näkökulmasta: kolmen vuoden jakson alussa yrityksen on työllistettävä vähintään kymmenen henkilöä ja työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun on ylitettävä 20 prosenttia.
Työllistäminen on kuitenkin vain mittari muiden joukossa: liikevaihto, asiakkaiden lukumäärä ja uudet toimipisteet kertovat monilla aloilla enemmän liiketoiminnan kehittymisestä. Ohjelmistotuotteiden nettikaupassa kasvu ei välttämättä näy työllisyydessä. Automaatioastettaan nostava tehdas voi moninkertaistaa tuottavuutensa olematta määritelmän mukainen kasvuyritys. Tukkukaupassa ulkoistukset, tehokas logistiikka ja kehittyneet tietojärjestelmät mahdollistavat suuret tavaravirrat vähällä henkilöstöllä.
Kasvuyrityksen määritelmän kaappaaminen työllisyyden raportointiin on ristiriitaista. Osakeyhtiönlain mukaan yhtiön tavoitteena ei ole työllistää vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Pääomasijoittajatkin hakevat skaalautuvuutta, siis sitä, että liikevaihdon kasvu ei edellytä henkilöstön määrän kasvattamissa samassa suhteessa. OECD:n kasvuyrityksen tunnusmerkit täyttäviä yrityksiä on Suomessa reilusti alle 1000. Yleisessä kielenkäytössä kasvuyritys on käsitteenä laajempi ja TEKESissäkin termiä käytetään löyhemmin: läheskään kaikki rahoitusta saaneet ja kasvuyrityksiksi segmentoidut yhtiöt eivät täytä ahtaan määritelmän kriteereitä. Miten meidän pitäisi kutsua kaikkia niitä tuhansia kasvuhaluisia ja -hakuisia yrityksiä, joista Kasvu Openissakin nähdään satoja?
Onko yrityksen pakko kasvaa? Ei tietenkään, mutta jos markkina kasvaa ja yritys ei, se menettää markkinaosuuttaan. Ja joku kilpailijoista kuitenkin aina kasvaa. Kilpailutilanteessa yritykset kirittävät toisiaan toimimaan tehokkaammin ja kehittämään palveluitaan sekä tuotteitaan. Kasvu on luonnollista seurausta kilpailusta. Vuonna 2014 toimintansa aloitti Suomessa noin 6000 yritystä ja lopetti noin 7000. Toimintaansa tuskin lopettivat ne yritykset, jotka kasvoivat.
Kasvu Openin keskeinen tavoite on parhaan kasvupolun löytäminen kullekin osallistuvalle yritykselle. Kasvun ja kannattavuuden suhde on yrityksen tärkeimpiä strategisia valintoja. Kasvu vaatii usein investointeja ja velkaa, mutta pitemmällä aikavälillä kannattavuuden on riitettävä rahoituskulujen hoitoon ja tuottoihin omistajille. Kasvavat yritykset luovat ympärilleen työllisyyttä, hyvinvointia ja vaurautta sekä kohottavat alueensa elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Termeistä viis: kasvuyrityksiä tai kasvavia yrityksiä, kasvu kuuluu kaikille -- ja näkyy.
Seppo Sneck,
yrittäjä,
liikeenjohdon konsultti,
sijoittaja,
kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja
Teksti on julkaistu myös Kauppakamari-lehdessä 1/2015.
Työllistäminen on kuitenkin vain mittari muiden joukossa: liikevaihto, asiakkaiden lukumäärä ja uudet toimipisteet kertovat monilla aloilla enemmän liiketoiminnan kehittymisestä. Ohjelmistotuotteiden nettikaupassa kasvu ei välttämättä näy työllisyydessä. Automaatioastettaan nostava tehdas voi moninkertaistaa tuottavuutensa olematta määritelmän mukainen kasvuyritys. Tukkukaupassa ulkoistukset, tehokas logistiikka ja kehittyneet tietojärjestelmät mahdollistavat suuret tavaravirrat vähällä henkilöstöllä.
Kasvuyrityksen määritelmän kaappaaminen työllisyyden raportointiin on ristiriitaista. Osakeyhtiönlain mukaan yhtiön tavoitteena ei ole työllistää vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Pääomasijoittajatkin hakevat skaalautuvuutta, siis sitä, että liikevaihdon kasvu ei edellytä henkilöstön määrän kasvattamissa samassa suhteessa. OECD:n kasvuyrityksen tunnusmerkit täyttäviä yrityksiä on Suomessa reilusti alle 1000. Yleisessä kielenkäytössä kasvuyritys on käsitteenä laajempi ja TEKESissäkin termiä käytetään löyhemmin: läheskään kaikki rahoitusta saaneet ja kasvuyrityksiksi segmentoidut yhtiöt eivät täytä ahtaan määritelmän kriteereitä. Miten meidän pitäisi kutsua kaikkia niitä tuhansia kasvuhaluisia ja -hakuisia yrityksiä, joista Kasvu Openissakin nähdään satoja?
Onko yrityksen pakko kasvaa? Ei tietenkään, mutta jos markkina kasvaa ja yritys ei, se menettää markkinaosuuttaan. Ja joku kilpailijoista kuitenkin aina kasvaa. Kilpailutilanteessa yritykset kirittävät toisiaan toimimaan tehokkaammin ja kehittämään palveluitaan sekä tuotteitaan. Kasvu on luonnollista seurausta kilpailusta. Vuonna 2014 toimintansa aloitti Suomessa noin 6000 yritystä ja lopetti noin 7000. Toimintaansa tuskin lopettivat ne yritykset, jotka kasvoivat.
Kasvu Openin keskeinen tavoite on parhaan kasvupolun löytäminen kullekin osallistuvalle yritykselle. Kasvun ja kannattavuuden suhde on yrityksen tärkeimpiä strategisia valintoja. Kasvu vaatii usein investointeja ja velkaa, mutta pitemmällä aikavälillä kannattavuuden on riitettävä rahoituskulujen hoitoon ja tuottoihin omistajille. Kasvavat yritykset luovat ympärilleen työllisyyttä, hyvinvointia ja vaurautta sekä kohottavat alueensa elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Termeistä viis: kasvuyrityksiä tai kasvavia yrityksiä, kasvu kuuluu kaikille -- ja näkyy.
Seppo Sneck,
yrittäjä,
liikeenjohdon konsultti,
sijoittaja,
kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja
Teksti on julkaistu myös Kauppakamari-lehdessä 1/2015.