Katsaus kauppakamarin vuoteen 2024

Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen vaikuttamisen saralla. Saimme kauppakamareiden tavoitteita hallitusohjelmaan erinomaisesti läpi, ja olemmekin seuranneet hallitusohjelman toteuttamista. Kauppakamareiden tavoitteet liittyvät meille tärkeisiin teemoihin – saavutettavuuteen, osaavan työvoiman saatavuuteen, kansainvälistymiseen, sääntelyyn, verotukseen ja julkisiin hankintoihin vain muutamia mainitakseni. Vaikuttamistyö tapahtuu valiokunnissa, työryhmien, lausuntojen, tapaamisten ja julkisuuden kautta. Henkilökuntamme onkin osallistunut aktiivisesti eri työryhmiin ja tilaisuuksiin.

Vuosi 2024 oli Eurovaalivuosi ja elinkeinoelämän järjestöt julkistivat EU-vaalitavoitteensa. ”Parannetaan Euroopan strategista kilpailukykyä, kasvua sisämarkkinoilta, huomiota sääntelyn kilpailukykyvaikutuksiin ja globaalisti vahva unioni” olivat kärkiviestimme. Järjestimme Elinkeinoelämän vaalipaneelin yhdessä Keski-Suomen Yrittäjien kanssa. Pääministeri Petteri Orpo vieraili Jyväskylässä marraskuussa, ja toimme esille meille tärkeitä teemoja. Lisäksi syksyn perinteiseen kansanedustajatilaisuuteemme osallistui kuusi alueemme kansanedustajaa ja yli 70 yritysten ja organisaatioiden edustajaa.

Rakentamisen alho on jatkanut ennakoitua pidempään ja olemme edelleen ylläpitäneet keskustelua siitä, että tarvitaan rakennusalaa elvyttäviä toimia. Olemme pitäneet esillä, että nyt on hyvä aika esimerkiksi kuntien investoida sekä nopeuttaa lupaprosesseja ja kaavoitusta. Rohkaisemme kaikkia käynnistämään mahdollisimman paljon jo suunniteltuja investointeja.
Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunta on edelleen tuonut esille, että kaavoitusta tulee tehdä etupainotteisesti, yritysten tarpeita kuunnellen. Kaavoituksella ei myöskään tule tehdä ratkaisuja, jotka lisäävät kustannuksia ja byrokratiaa. Tonttivarantoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota rivitalo- ja kerrostalotonttien osalta.

Yksi kauppakamareiden tavoitteista hallitusohjelmaan oli saada panostuksia tiestön korjausvelan vähentämiseen ja liikennehankkeisiin, mikä toteutuikin hallitusohjelmassa hyvin. Keski-Suomeen on saatu tiestölle rahoitusta ennätyksellinen määrä, mikä näkyy siinä, että korjauksia on runsaasti käynnissä. VT4 parannukset Oravasaaressa, Leivonmäellä, Vestonmäellä ja Palokassa, VT9 parannukset Lievestuoreella sekä Äänekosken sillan korjaustyöt ovat toivottuja päätöksiä. MAL-sopimuksen myötä Palokanorren parantaminen käynnistyy. Jatkamme Keski-Suomen kärkiliikennehankkeen, Valtatie 4 Vaajakosken kohdalla, puolesta vaikuttamista. Tavoitteena on, että rahoitus saadaan vielä tämän hallituskauden loppupuolella. Kyseessä on merkittävä pullonkaula, jonka parantamisella on positiivisia vaikutuksia niin paikalliselle kuin pitkämatkaiselle liikenteelle.

Myös lentoliikennettä on pidetty edelleen esillä. Jyväskylän ja Helsingin väliset lennot jatkuivat maaliskuussa toivotusti Finnairin operoimina. Syksyllä toteutimme kahdeksan kauppakamarin voimin Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -selvityksen, joka tuo erinomaisesti esiin lentoliikenteen merkityksen alueen elinvoimalle. Lentoliikenneriippuvainen liikevaihto vuonna 2023 oli 2,9 miljardia euroa, sillä oli vaikutusta 6810 työpaikkaan ja verokertymä oli 168 miljoonaa euroa. Lentoliikenneriippuvaisia investointeja on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,42 miljardin euron edestä. Yksi lentomatkustaja jättää Keski-Suomen aluetalouteen keskimäärin 60 000 euroa. Toivon, että selvitys auttaa ymmärtämään lentoliikenteen laajemmat vaikutukset, kun keskustellaan sen tarpeellisuudesta. Lentoliikenne on vain yksi osa-alue, kun tarkastellaan sen synnyttämiä vaikutuksia.

Myös vetyasiat ovat nytkähtäneet maakunnassamme eteenpäin. Jyväskylän yliopistolle ja Jyväskylän ammattikorkeakoululle myönnettiin alkuvuodesta 1,8 miljoonan euron tutkimusrahoitus vaihtoehtoisten energiantuotantotapojen etsintään sekä maakunnan vetyosaamisen esille tuomiseen ja kehittämiseen. Lisää konkretiaa saatiin syyskuussa, kun Vireon ja Jyväskylän kaupunki ilmoittivat Suomen ensimmäisen vetytankkausaseman rakentamisesta Jyväskylän Seppälänkankaalle.

Kannanottoja yritysten ja elinvoiman puolesta

Otimme kantaa sen puolesta, että kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava. Hyvinvointialueuudistukseen liittyvä kuntien valtionosuuksien leikkaus on kohdistunut rajulla tavalla erityisesti Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien talouteen. Tänä vuonna Jyväskylän valtionosuus asukasta kohti on 209 euroa, kun vastaava luku on esimerkiksi Oulussa 550 euroa ja Lahdessa 634 euroa.

Hyvinvointialueet ja kunnat ovat kiertäneet hankintalakia ja tehneet kilpailuttamatta jopa satojen miljoonien suorahankintoja sidosyksiköiltään. Peruste kilpailuttamattomille suorahankinnoille on ollut muodollinen omistusosuus inhouse-yhtiössä, jonka on katsottu tekevän siitä hyvinvointialueen tai kunnan sidosyksikön ja mahdollistavan siten suorahankinnat.

Elinkeinoelämän järjestöt tekivät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön, jossa ne vaativat viranomaista puuttumaan markkinoita vinouttavaan in-house käytäntöön. Markkinaoikeuden päätös Sarastia-casessa oli KKV:n mukainen, eli kunta on toiminut hankintalain vastaisesti. Kuntien ja hyvinvointialueiden on siis korjattava hankintansa lain mukaisiksi.

Alkuvuonna lakot vaikeuttivat myös meidän jäsenyritystemme toimintaa. Otimme kantaa lakkokeskusteluun ja esitimme, että poliittisia lakkoja pitää rajoittaa. Toimme esille lakkojen kielteiset vaikutukset. Lakot aiheuttivat elinkeinoelämän arvioiden mukaan yli miljardin euron menetykset elinkeinoelämälle. Vaikutukset näkyivät myös Keski-Suomen kauppakamarin vientiasiakirjatilastoissa – laskua oli edelliskuukauteen verrattuna 23 prosenttia.

Vastuullisuudesta kilpailuetua

Olemme tukeneet jäseniämme myös vastuullisuustyössä. Vastuullisuuteen liittyvillä koulutuksilla, palveluilla ja tiedottamisella pyritään helpottamaan ja auttamaan alkuun vastuullisuustyössä. LähiTapiolan mahdollistamaan valtakunnalliseen Keskuskauppakamarin Ilmasto-ohjelmaan saatiin mukaan myös keskisuomalaisia yrityksiä. Vuonna 2025 tuomme entistä paremmin esiin, että vastuullisuusvaatimukset koskettavat kaikkia yrityksiä: ne ulottuvat isojen yritysten kautta myös alihankintaketjulle.

Olemme toteuttaneet omaa yhteiskuntavastuutamme jakamalla jokaiselle Keski-Suomen yläkoululle yhden 100 euron stipendin annettavaksi 9.-luokkalaiselle nuorelle, joka on osoittanut poikkeuksellista kiinnostusta talous- ja yhteiskunnallisiin asioihin. Lisäksi käynnistimme Keski-Suomen Yrittäjien kanssa hyväntekeväisyyskampanjan ruoka-avun keräämiseksi paikallisille vähävaraisille perheille. Tarjosimme myös itse harjoittelumahdollisuuksia kansainvälisille opiskelijoille. Olemme jakaneet tietoa ja kannustaneet myös Keski-Suomen yrityksiä auttamaan Ukrainaa talven yli sekä osallistumaan valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon.

Valiokunnat

Vuonna 2023 lopulla uudistetut valiokunnat olivat aktiivisia vuonna 2024. Kauppakamaripäivillä kukin kauppakamari sai nostaa vuoden kohokohdan tai onnistumisen, me nostimme valiokuntien aktiivisuuden ja niiden välisen yhteistyön.

Teollisuusvaliokunta järjesti tänäkin vuonna opinto-ohjaajille alasta kertovan tilaisuuden sekä nuorille ja opiskelijoille alaa tutuksi tekevän TekijäKS-viikon.

Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta on innostanut yrityksiä kasvuun 100 tarinaa -sisältösarjalla, kannustanut yrityksiä ottamaan kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun matalan kynnyksen pilottikokeilulla yhdessä Osaamisvaliokunnan kanssa sekä tarjonnut henkilökohtaista tukea kansainvälistymiseen Kasvutahto-mentorointiohjelmassa.

Viestintävaliokunta on muun muassa jakanut ensimmäisen Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon sekä aloittanut mentorointiohjelman nuorten lupausten sitouttamiseksi maakuntaan. Digivaliokunta on jatkanut digi- ja kyberturvallisuusasioiden edistämistä jakamalla Vuoden digitalisaatioteko -palkinnon ja järjestämällä kyberturvallisuustietoutta jakavan tilaisuuden.

Elinvoima-, Kasvu- ja kansainvälistymis- sekä Osaamis- ja työelämävaliokunnat järjestivät yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa Kasvua kansainvälisistä kyvyistä -tilaisuuden, jossa tuotiin esille kansainvälisten osaajien tuomia mahdollisuuksia yrityksille konkreettisten yritystarinoiden kautta.

Koulutukset ja tilaisuudet

Koulutuksemme ja maksuttomat tilaisuutemme olivat suosittuja tänäkin vuonna. Vuonna 2024 järjestimme 53 koulutusta ja tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä yli 1500 osallistujaa. Koulutusten palautteiden keskiarvo oli huikeat 4,4 viidestä. Verkostoitumismahdollisuuksia on tarjottu niin koulutuksissa kuin maksuttomissa tilaisuuksissa, kuten bisnestreffeillä sekä valiokunnissa.

Viestintä

Viestintää on tehty tänäkin vuonna kauppakamarin strategian mukaisesti. Keskisuomalaisten yritysten näkemyksiä on tuotu esiin niin julkisuudessa kuin päättäjille. Kirjoitushetkeen mennessä olemme saaneet yli 200 mediaosumaa. Ajankohtaistietoa jäsenille on tuotu niin tietoiskujen kuin seitsemän uutiskirjeen ja 11 kv-uutiskirjeen muodossa. Myös somekanaviamme päivitämme aktiivisesti.

Ulkomaankaupan asiakirjat

Kauppakamarilla on yksi julkinen tehtävä – ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistaminen. Tammi-lokakuussa vahvistimme 996 vientiasiakirjaa, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. ATA carnet’ita on myönnetty 90 kappaletta, mikä on 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Voidaankin puhua lähes ennätysvuodesta, sillä vain vuonna 2004 ATA carnet’ita on myönnetty tätä vuotta enemmän. Palautekyselystä saimme jälleen erinomaiset tulokset: NPS oli 90 ja arvosana 4,7 asteikolla 1–5 asioinnista Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. ”Erittäin nopeaa toimintaa ja poikkeusajoista yms. ilmoitetaan aina etukäteen” ”Erittäin helppoa ja sujuvaa asiointia”, kerrottiin palautteissa.

Jäsentyytyväisyydessä ja jäsenmäärässä kehitystä

Toteutamme joka toinen vuosi jäsentyytyväisyyskyselyn, jolla kartoitamme jäsentemme tyytyväisyyttä toimintaamme ja yritysten tarpeita kauppakamarityöhön. Tänä vuonna oli jäsentyytyväisyyskyselyn vuoro. Oli ilo huomata, että toimintaamme ollaan tyytyväisiä, ja suositteluja tuli pitkä lista. Kehitystä aiempiin vuosiin oli tapahtunut joka saralla: kokonaisarvosana toiminnastamme oli 4,1 asteikolla 1–5 ja yli kahdeksan kymmenestä suosittelisi jäsenyyttä. Jäsenet kokevat, että kauppakamarin viestintä on kiinnostavaa ja yrityksen kannalta tärkeää tietoa saa riittävästi. Vaikka sähköpostiin tuleva tietotulva on yleisesti ottaen runsasta, toivotaan kauppakamarin viestintää saatavan eniten sähköpostilla.

Myös jäsenmäärässä on tapahtunut kehitystä: kun aloitin toimitusjohtajana vuonna 2017, oli jäseniä 564. Nyt jäseniä on jo yli 900.

Ensi vuonna Keski-Suomen kauppakamari täyttää 95 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärä 950. Juhlistamme merkkivuotta maakuntakiertueella sekä 95-vuotisjuhlajulkaisulla, johon kutsumme yrityksenne mukaan. Juhlat pidetään 4.4., joten laita päivä jo kalenteriin.

On ollut hienoa huomata, että selkeästi kauppakamarin toiminnalle ja vaikuttamiselle on tarve. Jäseniä varten täällä ollaan ja teidän eteenne teemme töitä. Kiitos, kun olette mukana! Kiitos kuuluu myös osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstöllemme. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2025!

Toivotan onnea ja menestystä vuodelle 2025!

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari