Keski-Suomen liikenneinfralle EU-rahoitusta

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen vähähiilistämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen.

Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.

EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti. Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla.

Keski-Suomen kauppakamari korostaa toimivien liikenneyhteyksien merkitystä vientivetoiselle maakunnallemme. Keski-Suomen liikenneinfraa parantamalla kilpailukykyä voidaan vahvistaa merkittävästi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Maantiekuljetukset ovat edelleen tärkeässä roolissa. Jyväskylän seutu on valtakunnallisesti merkittävä tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen solmukohta. Keski-Suomen liikenneyhteyksillä on suuri merkitys niin valtakunnallisten kuin kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuuteen.

VT4 kuuluu eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon. Se on Suomen tärkeimpiä raskaan liikenteen pääväyliä. On Suomen ja viennin etu, että tie laitetaan vaatimusten mukaiseen kuntoon.

Jyväskylässä on useita henkilöliikennettä ja elinkeinoelämän kuljetuksia haittaavia pullonkauloja. VT 4 ja VT9 sekä Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden osalta on tavoiteltava TEN-T-laatuvaatimuksia vuoteen 2030 mennessä. Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen sujuvasti on tärkeää päästövähennystenkin näkökulmasta.

EU-rahoituksen hyödyntäminen on nostettava muiden EU-maiden tasolle. Meidän on oltava aktiivisia ja ajoissa liikkeellä. EU-rahaa tulee hyödyntää Keski-Suomen liikennehankkeisiin.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 31.1.2022.