05.04.2019 13:13
Keski-Suomen liikenneväylät kuntoon uusien rahoitusmallien tuella
Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet ovat puhututtaneet Keski-Suomessa viime aikoina. Jotta yritysten kilpailukyky vahvistuu maamme muihin kasvukeskuksiin nähden, tärkeisiin liikennehankkeisiin on saatava rahoitusta. Uuden rahoitusmallit voivat avata tähän uusia mahdollisuuksia.
Valtakunnallisia liikenneinfrahankkeita pohtinut työryhmä esitti viime vuoden lopussa, että infrahankkeita voitaisiin jatkossa toteuttaa yhtiömallin avulla. Selvityksen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että julkisen ja yksityisen rahan sekä käyttäjämaksujen lisäksi rahoitusta voitaisiin saada EU-tuista ja kiinteistöjen kehittämisestä saatavasta arvonnoususta.
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin nyt raadollinen, sillä infrahankkeiden aloittaminen venyy valtion budjettikehityksen ja taloustilanteen vuoksi jopa vuosikymmeniä. Tällainen trendi ei saa jatkua, sillä muuten elintärkeät liikenneväylämme rapautuvat ennen aikojaan.
Myös kauppakamarit ovat todenneet vaaliohjelmassaan, että Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin. Sen avulla on mahdollista tavoitella Ruotsin tasoa infran rahoituksessa ja käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti.
Kauppakamareiden mukaan uuden rahoitusmallin pitää pystyä vähentämään korjaus- ja investointivelkaa Suomen eri osissa. Uusi rahoitusmalli ei kuitenkaan saa nostaa teiden käytön nettokustannuksia. Lisäksi hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa tulee niiden mukaan edistää.
Varteenotettava vaihtoehto Keski-Suomen kannalta olisi esimerkiksi maakunnallinen hankeyhtiö, jossa olisivat mukana kunnat, valtio ja lisäksi suomalaisten eläkeyhtiöiden varallisuutta. Eläkeyhtiöt olisivat tähän luonteva sijoittajataho, sillä ne tarvitsevat myös sellaisia kohteita, joissa on vakaa ja matalariskinen tuotto. Keskisuomalainen väylähanke olisi juuri tällainen, ja se tukisi samalla kansallista kilpailukykyä.
Liikennehankkeiden rahoitusmallit ja hankkeiden varsinainen toteutuminen ovat symbioosissa sen kanssa, että Jyväskylä kehittyy kasvukeskuksena ja luo siten hyvinvointia ja työpaikkoja koko maankuntaan. Niinpä Keski-Suomi tarvitsee MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen ja liikenne) valtion kanssa ja sitä kautta erityisaseman maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa päätöksenteossa.
Keski-Suomen kannalta erityisesti vt 4 ja vt 9 sekä kaksoiraide ovat elintärkeässä roolissa saavutettavuuden kannalta, ja siksi niihin tulee panostaa tulevaisuudessa. Kauppakamarin Liikenne ja aluerakenne -valiokunnan puheenjohtajana olen sitä mieltä, että liikennehankkeiden edistäminen on tulevan vaalikauden tärkein tehtävä.
Marko Huttunen, toimitusjohtaja, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Liikenne ja aluerakenne -valiokunnan puheenjohtaja
Tutustu vuoden 2019 valiokuntablogisarjan ensimmäiseen osaan:
