09.06.2016 06:00
Kevätkokous ja EK-foorumi: Pk-yritykset ovat tärkeässä roolissa
Keski-Suomen kauppakamarin kevätkokous ja EK-foorumi kokosi yritykset verkostoitumaan ja keskustelemaan talous- ja työmarkkinatilanteista. Päivä aloitettiin sääntömääräisellä kevätkokouksella käsitellen vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vahvistamalla ne. Kokouksen lopuksi Technopolis Oy:n toimitusjohtaja Keith Silverang piti innostavan puheen aiheesta Kansainvälisen myyntityön sietämätön vaikeus.
Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Keith Silverang
Keith Silverang aloitti esityksensä näkemyksestään uudesta missiosta Suomelle: ”Ajataan alas raskas julkinen koneista. Ajataan ylös kasvuyritysten alusta. Isojen yritysten tilalle pitää tulla PK-yrityksiä. Yritysten pitää saada uskallusta kasvaa ja kansainvälistyä. Myyntiin pitää laittaa panostusta ja rohkeutta."
”Kasvu Open on loistava kasvualusta näille yrityksille”, jatkaa Silverang. ”Sijoittajat voivat löytää loistavia sijoituskohteita eli yrityksiä Kasvu Openin kautta. Kasvun energia ja tahtotila pitää saada leviämään ympäri Suomen ja Kasvu Openissa se voi toteutua”, päättää puheensa Silverang.
Kokouksen jälkeen siirryimme yhdessä lounastamaan ja samalla virittäydyimme lounaspöytäkeskusteluaihein tulevaan EK-foorumiin.
Virittäytymistä tulevaan EK-foorumiin yhdessä lounastaen ja keskustellen tulevista foorumi aiheista.
EK-FOORUMI 26.5.2016
Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keski-Suomen kauppakamarin yhteistyössä järjestetyssä EK-foorumissa kuultiin ja keskusteltiin ajankohtaisista talousasioista, uudistuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta sekä PK-Yritysten kasvun rahoittamisesta niin EK:n asiantuntijoiden kuin yrityksenkin näkökulmasta. Puhujina olivat EK:n asiantuntijat: ekonomisti Simo Pinomaa, asiantuntija Mirja Hannula sekä PK-johtaja Jouni Hakala. Keskisuomalaisena edustajana omaa yrityksen tarinaa kasvun rahoittamisesta oli kertomassa operatiivinen johtaja Kimmo Laakkonen Conexbird Oy:stä.
ekonomisti Simo Pinomaa, EK
EK-foorumi starttasi käyntiin ekonomisti Simo Pinomaa talouskatsauksella. Simo avasi yleisölle, kuinka kansantalous on ollut hienoisessa kasvussa jo viime vuoden alusta lähtien kotimarkkinoiden vetämänä. Rakentaminen on näyttänyt selvästi elpyvän ja se kannattelee Suomen työllisyyttä. Vienti ja teollisuustuotanto kangertelevat edelleen. Suomi ei valitettavasti ole vielä pääsyt EU maiden imuun mukaan. Suomen kilpailukykyä pitäisi saada parannettua, että Suomen markkinaosuus pysyisi muiden maiden mukana.
Toisena aiheena siirryttiin pohtimaan uudistuvaa ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta asiantuntija Mirja Hannulan alustamana. Uudistuva ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus ovat tällä hetkellä osa hallituksen kärkihankkeita, sillä valmistelussa on merkittävä uudistus ammatillisen koulutukseen. Ammatillinen koulutus tulisi suuntautua sekä yksilön tarpeisiin, mutta yhtälailla myös työelämän ja yritysten tarpeisiin. Tärkeää on ottaa huomioon, mitkä ovat elinkeinoelämän odotukset uudistukselle ja miten ammatillinen koulutus sekä oppisopimus vastaisivat nykyistä paremmin yritysten tarpeisiin. EK on selvittänyt oppisopimuksen käyttöä yrityksissä ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen käytön monipuolistamiseksi.
Vuosina 2014-2015 joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia. Näistä noin puolet tähtäsi ammattitutkintoon. Pohdittavana kuitenkin on mitkä ovat realistiset mahdollisuudet yrityksillä ottaa koulutusvastuuta? Suuria esteitä voivat olla resurssipula, lainsäädännölliset esteet, rekrytointivaikeudet tai oppisopimuskoulutus ei vain sovi yritysten tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen täytyy olla siis sen verran joustavaa, että sitä voidaan järjestää yritysten mahdollisuuksista käsin.
Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteena olisikin tuoda enemmän joustavia koulutusreittejä, useammat opiskelijat voisivat käyttää työssäoppimista lyhytkestoisemmin ja huomioitaisiin paremmin yritysten tarpeet. Nyt suunnittelussa on juuri se hetki, kun yrityksiltä toivotaan ehdotuksia, mitä yritys tarvitsee oppisopimuskoulutukselta. Säästöpäätöksillä ei saa tulla sellaista tilannetta, että joku pieni koulutusala loppuisi kokonaan. Opiskelualoja pitää olla kaikkiin yritysten tarpeisiin. Yritykset eivät tarvitse tutkintoa vaan ammattitaitoista osaamista.
Kolmantena puheenvuoron sai PK-johtaja Jouni Hakala PK-Yritysten kasvun rahoittamisesta.
Yritysten kasvun rahoittaminen, PK-johtaja Jouni Hakala, EK
”Pk-yritykset ovat tärkeässä roolissa kansantalouden ongelmien ratkaisijoina. Niissä on kaksi kolmasosaa työntekijöistä ja 56 % liikevaihdosta”, aloittaa Hakala. Kasvuhaluisten yritysten joukossa on myönteisiä tuulia. On ns. ”kehittäjä” –joukko yrityksiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä ja kansainvälistymään. Suomi kasvaa investoinneista. Uusia työpaikkoja syntyy sen arvoketjuun ja ympärille. Erilaisia rahoituslähteitä kasvunhaluisille yrityksille on useita (pankit, rahoituslaitokset ja -yhtiöt, yritystuet, pääomasijoittajat, omistajat, Team Finland-toimijat jne., mutta myös omistajan sijoittaminen pääomalla on tarpeellista. Osaaminen on kasvussa kuitenkin yhtä tärkeää kuin rahoitus. Siksi pienten ja suurten yritysten välillä on tärkeää olla vuoropuhelua, suunnata kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. ”Jos taloutta halutaan Suomessa kääntää nousuun niin pienet ja keskisuuret yritykset ovat se joiden avulla se tehdään”, kiteyttää lopuksi Hakala.
Pk- yritysten kasvun rahoittamisesta jatkoi yrityksen näkökulmasta operatiivinen johtaja Kimmo Laakkonen, Conexbird Oy:stä. Conexbird Oy tuottaa informatio palveluita, joiden avulla he voivat vähentää rahtivaurioita tai enneltaehkäistä niitä. Yrittäjällä on monipuolinen kokemus eri rahoitusinstrumenteista kasvun rahoittajana mm. ELY, Tekes, Finnvera, EU Horisontti 2020, enkelisijoittajat ja pääomasijoittajat Suomesta ja ulkomailta. Kimmo esittelee, mitkä hänen kokemuksensa mukaan ovat rahoituksen keskeisiä edellytyksiä. Yksi tärkeimmistä niistä on riittävän laaja tiimi ja tämän tiimin eri osaamisalueet. Kansainvälinen tavoite on tärkeää ja liiketoimintamallin olisi hyvä olla skaalautuva sekä suojata se patentilla. Näin se takaa jatkuvan kassavirran. ”Rahoituksen kannalta malli pitää olla uskottava ja hyvin esitelty”, kertoo kokemuksestaan Laakkonen.
EK-foorumi huipentui Keski-Suomen kauppakamarin ”MAINETEKO MAAILMALLA” – palkinnon jakoon. Perinteikäs Maineteko maailmalla – palkinto jaettiin jo 18. kertaa. Palkinto jaetaan aina keskisuomalaiselle yritykselle, joka toimii kansainvälisillä areenoilla ja vie toiminnallaan Keski-Suomea maailmankartalle. Maineteko maailmalla -palkinto sai tänä vuonna 2016 Firstbeat Technologies Oy.
Firstbeat on perustettu vuonna 2002 ja yritys on kehittänyt sykereaktioiden ja sykevaihtelun analyysiin perustuvaa teknologiaa, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman mittauksen ilman laboratorio –laitteistoa. Tällä hetkellä jo yli 500 joukkuetta ja harjoittelukeskusta käyttää Firstbeatin menetelmiä ympäri maailmaa. Yritys on toiminut USA:n haastavilla markkinoilla jo kymmenen vuoden ajan ja saanut siellä yhä vahvemman jalansija. Yrityksen liikevaihdosta on 75% vientiä. Voittaneella yrityksellä nähdään olevan hyvät menestymisen ja kasvun mahdollisuudet myös jatkossa. Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen oli palkinnon jako hetkellä Kaliforniassa, joten palkinnon tuli vastaanottamaan varatoimitusjohtaja Juho Tuppurainen.
Keith Silverang aloitti esityksensä näkemyksestään uudesta missiosta Suomelle: ”Ajataan alas raskas julkinen koneista. Ajataan ylös kasvuyritysten alusta. Isojen yritysten tilalle pitää tulla PK-yrityksiä. Yritysten pitää saada uskallusta kasvaa ja kansainvälistyä. Myyntiin pitää laittaa panostusta ja rohkeutta."
”Kasvu Open on loistava kasvualusta näille yrityksille”, jatkaa Silverang. ”Sijoittajat voivat löytää loistavia sijoituskohteita eli yrityksiä Kasvu Openin kautta. Kasvun energia ja tahtotila pitää saada leviämään ympäri Suomen ja Kasvu Openissa se voi toteutua”, päättää puheensa Silverang.
Kokouksen jälkeen siirryimme yhdessä lounastamaan ja samalla virittäydyimme lounaspöytäkeskusteluaihein tulevaan EK-foorumiin.
EK-FOORUMI 26.5.2016
Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keski-Suomen kauppakamarin yhteistyössä järjestetyssä EK-foorumissa kuultiin ja keskusteltiin ajankohtaisista talousasioista, uudistuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta sekä PK-Yritysten kasvun rahoittamisesta niin EK:n asiantuntijoiden kuin yrityksenkin näkökulmasta. Puhujina olivat EK:n asiantuntijat: ekonomisti Simo Pinomaa, asiantuntija Mirja Hannula sekä PK-johtaja Jouni Hakala. Keskisuomalaisena edustajana omaa yrityksen tarinaa kasvun rahoittamisesta oli kertomassa operatiivinen johtaja Kimmo Laakkonen Conexbird Oy:stä.
EK-foorumi starttasi käyntiin ekonomisti Simo Pinomaa talouskatsauksella. Simo avasi yleisölle, kuinka kansantalous on ollut hienoisessa kasvussa jo viime vuoden alusta lähtien kotimarkkinoiden vetämänä. Rakentaminen on näyttänyt selvästi elpyvän ja se kannattelee Suomen työllisyyttä. Vienti ja teollisuustuotanto kangertelevat edelleen. Suomi ei valitettavasti ole vielä pääsyt EU maiden imuun mukaan. Suomen kilpailukykyä pitäisi saada parannettua, että Suomen markkinaosuus pysyisi muiden maiden mukana.
Toisena aiheena siirryttiin pohtimaan uudistuvaa ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta asiantuntija Mirja Hannulan alustamana. Uudistuva ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus ovat tällä hetkellä osa hallituksen kärkihankkeita, sillä valmistelussa on merkittävä uudistus ammatillisen koulutukseen. Ammatillinen koulutus tulisi suuntautua sekä yksilön tarpeisiin, mutta yhtälailla myös työelämän ja yritysten tarpeisiin. Tärkeää on ottaa huomioon, mitkä ovat elinkeinoelämän odotukset uudistukselle ja miten ammatillinen koulutus sekä oppisopimus vastaisivat nykyistä paremmin yritysten tarpeisiin. EK on selvittänyt oppisopimuksen käyttöä yrityksissä ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen käytön monipuolistamiseksi.
Vuosina 2014-2015 joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia. Näistä noin puolet tähtäsi ammattitutkintoon. Pohdittavana kuitenkin on mitkä ovat realistiset mahdollisuudet yrityksillä ottaa koulutusvastuuta? Suuria esteitä voivat olla resurssipula, lainsäädännölliset esteet, rekrytointivaikeudet tai oppisopimuskoulutus ei vain sovi yritysten tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen täytyy olla siis sen verran joustavaa, että sitä voidaan järjestää yritysten mahdollisuuksista käsin.
Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteena olisikin tuoda enemmän joustavia koulutusreittejä, useammat opiskelijat voisivat käyttää työssäoppimista lyhytkestoisemmin ja huomioitaisiin paremmin yritysten tarpeet. Nyt suunnittelussa on juuri se hetki, kun yrityksiltä toivotaan ehdotuksia, mitä yritys tarvitsee oppisopimuskoulutukselta. Säästöpäätöksillä ei saa tulla sellaista tilannetta, että joku pieni koulutusala loppuisi kokonaan. Opiskelualoja pitää olla kaikkiin yritysten tarpeisiin. Yritykset eivät tarvitse tutkintoa vaan ammattitaitoista osaamista.
Kolmantena puheenvuoron sai PK-johtaja Jouni Hakala PK-Yritysten kasvun rahoittamisesta.
”Pk-yritykset ovat tärkeässä roolissa kansantalouden ongelmien ratkaisijoina. Niissä on kaksi kolmasosaa työntekijöistä ja 56 % liikevaihdosta”, aloittaa Hakala. Kasvuhaluisten yritysten joukossa on myönteisiä tuulia. On ns. ”kehittäjä” –joukko yrityksiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä ja kansainvälistymään. Suomi kasvaa investoinneista. Uusia työpaikkoja syntyy sen arvoketjuun ja ympärille. Erilaisia rahoituslähteitä kasvunhaluisille yrityksille on useita (pankit, rahoituslaitokset ja -yhtiöt, yritystuet, pääomasijoittajat, omistajat, Team Finland-toimijat jne., mutta myös omistajan sijoittaminen pääomalla on tarpeellista. Osaaminen on kasvussa kuitenkin yhtä tärkeää kuin rahoitus. Siksi pienten ja suurten yritysten välillä on tärkeää olla vuoropuhelua, suunnata kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. ”Jos taloutta halutaan Suomessa kääntää nousuun niin pienet ja keskisuuret yritykset ovat se joiden avulla se tehdään”, kiteyttää lopuksi Hakala.
Pk- yritysten kasvun rahoittamisesta jatkoi yrityksen näkökulmasta operatiivinen johtaja Kimmo Laakkonen, Conexbird Oy:stä. Conexbird Oy tuottaa informatio palveluita, joiden avulla he voivat vähentää rahtivaurioita tai enneltaehkäistä niitä. Yrittäjällä on monipuolinen kokemus eri rahoitusinstrumenteista kasvun rahoittajana mm. ELY, Tekes, Finnvera, EU Horisontti 2020, enkelisijoittajat ja pääomasijoittajat Suomesta ja ulkomailta. Kimmo esittelee, mitkä hänen kokemuksensa mukaan ovat rahoituksen keskeisiä edellytyksiä. Yksi tärkeimmistä niistä on riittävän laaja tiimi ja tämän tiimin eri osaamisalueet. Kansainvälinen tavoite on tärkeää ja liiketoimintamallin olisi hyvä olla skaalautuva sekä suojata se patentilla. Näin se takaa jatkuvan kassavirran. ”Rahoituksen kannalta malli pitää olla uskottava ja hyvin esitelty”, kertoo kokemuksestaan Laakkonen.
EK-foorumi huipentui Keski-Suomen kauppakamarin ”MAINETEKO MAAILMALLA” – palkinnon jakoon. Perinteikäs Maineteko maailmalla – palkinto jaettiin jo 18. kertaa. Palkinto jaetaan aina keskisuomalaiselle yritykselle, joka toimii kansainvälisillä areenoilla ja vie toiminnallaan Keski-Suomea maailmankartalle. Maineteko maailmalla -palkinto sai tänä vuonna 2016 Firstbeat Technologies Oy.
Firstbeat on perustettu vuonna 2002 ja yritys on kehittänyt sykereaktioiden ja sykevaihtelun analyysiin perustuvaa teknologiaa, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman mittauksen ilman laboratorio –laitteistoa. Tällä hetkellä jo yli 500 joukkuetta ja harjoittelukeskusta käyttää Firstbeatin menetelmiä ympäri maailmaa. Yritys on toiminut USA:n haastavilla markkinoilla jo kymmenen vuoden ajan ja saanut siellä yhä vahvemman jalansija. Yrityksen liikevaihdosta on 75% vientiä. Voittaneella yrityksellä nähdään olevan hyvät menestymisen ja kasvun mahdollisuudet myös jatkossa. Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen oli palkinnon jako hetkellä Kaliforniassa, joten palkinnon tuli vastaanottamaan varatoimitusjohtaja Juho Tuppurainen.