Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainmuutos

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n nojalla työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.​​​​​​​

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.

Lainmuutoksen myötä työnantajalle on määrätty korvausvelvollisuus kilpailukiellolla asetetulta rajoitusajalta:

• Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta.
• Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.

Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

​​​​​​​

Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Lainmuutokselle on yhden vuoden siirtymäaika. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.​​​​​​​

Kilpailukielto ja liikesalaisuuksien suojaaminen

Työsopimuslain muutoksen myötä työnantaja voi kiinnittää seuraaviin seikkoihin huomiota henkilöstön työsopimuksissa:

• nykyisin voimassa olevat kilpailukieltolausekkeet ja niiden perusteet ja käyttäminen henkilöstöllä;
• työsopimusten salassapitosopimusten tarkistaminen;
• työsopimusten rekrytointi- ja houkuttelukieltoehtojen tarkistaminen.

Kilpailukieltojen käyttämisellä on erityistä merkitystä suojatessa yrityksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksien suojaamiseksi voidaan käyttää rinnalla myös salassapitositoumuksia sekä rekrytointi- ja houkuttelukieltoja.

Lainmuutoksen myötä kilpailukieltosopimusten käyttöön liittyy merkittävä taloudellinen kustannus, jolloin työnantajan on syytä arvioida, milloin kilpailukieltosopimus on tarpeen ja ovatko kilpailukieltosopimukseen liittyvät kustannukset liiketoiminnan kannalta perusteltuja.​​​​​​​