05.10.2023 12:56

Kokouspullasta rikostuomio ja miljoonavelat

Hallituksen jäsenen tehtävät voi jakaa kahteen ryhmään, 1) yrityksen ja sen omistajien edusta huolehtiminen ja 2) yrityksen toiminnan asianmukaisuuden varmistaminen. Näitä tehtäviään hallituksen jäsen toteuttaa jatkuvalla päätöksenteko- ja valvontaprosessilla, jossa epäonnistuminen saattaa johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen. Vastuu voi syntyä pelkästä huolimattomana pidettävästä päätöksestä, osakeyhtiölain määräyksen rikkomisesta tai yhtiön rikollisesta toiminnasta. Vastuu ei edellytä tietoisuutta toiminnan virheellisyydestä. Myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun.

Huolellisuusvelvoite

Vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen tuli ”kaikella ahkeruudella ja huolella hoitaa yhtiön asioita”. Nykyisen osakeyhtiölain mukaan ”Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”. Huolellisuusvelvoite sisältää lojaliteettivelvoitteen, jonka perusteella päätökset ja toimet eivät saa olla ristiriidassa yhtiön tai sen osakkeenomistajien edun kanssa, eikä esteellinen hallituksen jäsen saa osallistua päätöksentekoon. Huolellisuusvelvoite edellyttää, että hallituksen jäsen tekee parhaansa, jotta yritys tuottaa voittoa ja omistajat saavat osinkoa. Lisäksi edellytetään valvomaan, että yrityksen toiminta ja hallituksen päätökset ovat osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muun kulloinkin sovellettavan sääntelyn mukaisia. Kyse on aktiivisuutta ja erityisosaamista vaativista velvollisuuksista.

Voittoa ei tehdä eikä osinkoja makseta ilman yritystoimintaan keskeisesti kuuluvaa riskinottoa. Tästä seuraa ongelma. Jos liiketoiminnassa ainoastaan vältellään riskinottoa, laiminlyödään väistämättä yrityksen ja omistajien edun edistämisvelvoitetta. Toisaalta, jos otetaan isoa riskiä ja tuleekin tappiota, voi hallitus joutua siitä korvausvastuuseen. Herää kysymys, mitä missäkin tilanteessa pidetään huolellisena toimintana ja sallittuna riskinottona?

Business judgment rule. Huolellisuusvelvoitteen noudattamista ja riskinoton perusteita arvioidaan tapauskohtaisesti ja jälkikäteen. Tulkinnan avuksi on kehitetty ns. business judgment rule-, eli hyvä liiketoimintapäätös -periaate. Se huomioi sekä laissa säädetyt velvollisuudet että liiketaloudelliset realiteetit ja määrittää, milloin hallituksen päätöksentekoprosessi on ollut huolellinen ja asianmukainen. Mikäli hyvä liiketoimintapäätös -periaatetta on noudatettu, ei hallituksen jäsenelle synny vastuuta, vaikka päätöksestä aiheutuisikin tappioita. Edellytyksenä on, että:

1. päätös on rationaalinen ja liittyy yhtiön toimialaan ja toimintaan;
2. päätös on tehty hyvässä uskossa yhtiön eduksi, eikä hallituksen jäsen ole tavoitellut omaa etuaan, eikä hallituksella ole ollut asiassa muutakaan intressiristiriitaa ja se on ollut riippumaton muista tahoista;
3. päätökset on tehty huolellisesti eli ne on valmisteltu ja perusteltu ja hallitus on hankkinut riittävän ja asianmukaisen informaation ennen päätöksentekoa ja päätökset ovat sääntelyn mukaisia;
4. hallitus on huolehtinut päätöksen toteuttamisen riittävästä valvonnasta.

Huolellisuuden vaatimus kasvaa, kun päätökseen tai toimeen liittyvä riski kasvaa sekä silloin, kun vastapuolena on lähipiiriin kuuluva taho. Tällöin harkinnan perusteena olevan tiedon riittävyydelle ja laadulle sekä päätöksen teon taustojen ja vaikutusten huolelliselle selvittämiselle asetetaan korostuneita vaatimuksia.

Pöytäkirjojen merkitys. Vastuun ennakollinen välttäminen onnistuu, kun toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan Business judgment rule -periaatteen vaatimukset. On hallituksen jäsenen vastuulla tarvittaessa osoittaa, että toiminta tai päätös on noudattanut Business judgment rule -periaatetta. Tämä ei onnistu, mikäli huolellisuutta ei ole dokumentoitu. Pöytäkirjat ja sähköpostit ovat siksi keskeisessä asemassa hallituksen jäsenen huolellisuutta arvioitaessa.

Vastuu päätöksen perusteiden selvittämisestä ja lainmukaisuuden varmistamisesta. Hallituksen jäsenellä ei ole oikeutta luottaa vaikkapa puheenjohtajan, toimitusjohtajan tai konsultin päätösesitykseen. Hallituksen jäsen on vastuussa päätöksen perusteiden henkilökohtaisesta selvittämisestä ja arvioimisesta. Hallituksen jäsenen on hankittava, tai vaadittava nähtäväkseen ja perehdyttävä itse päätöksenteon tausta-aineistoon ja tehtävä arvio päätöksen säännösten- sekä yrityksen edun mukaisuudesta. Hallituksen jäsenten oletetaan olevan selvillä yrityksen toimintaa sääntelevästä lainsäädännöstä. Vastuu saattaa syntyä, vaikka toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja olisi ilmoittanut jonkin toimen olevan sääntelyn ja yhtiön edun mukainen, jos sittemmin ilmenee, ettei näin ollutkaan.

Vastuu päätösten valvonnasta. Huolellisuusvelvoite sisältää velvoitteen valvoa ja arvioida myös aikaisemmin tehtyjä päätöksiä. Tämä koskee myös sellaisia päätöksiä, joita ei ole itse ollut tekemässä. Tilanteet voivat muuttua ja aikaisemman päätöksenteon perusteet voivat osoittautua virheellisiksi.

Vastuu yrityksen strategiatyöstä. Hallituksen vastuulla on myös yrityksen strategian kehittäminen, hyväksyminen ja toteuttamisen valvominen. Jotta strategiatyö olisi mahdollista, on hallituksen jäsenten oltava selvillä ja yksimielisiä yrityksen missiosta, eli miksi yritys on olemassa ja sen toiminta-ajatuksesta, sekä visiosta, eli missä ja mitä yritys haluaa olla esimerkiksi 10 vuoden kuluessa. Mikäli yrityksen missio ja visio ovat epäselviä, vie se pohjan hallituksen strategiselta suunnittelulta ja ohjaukselta.

Vastuu itsenäisestä päätöksenteosta. Vaikka hallituksen jäsen toimii yrityksessä omistajan edustajana, on hallituksen jäsenen toimittava kaikissa tilanteissa itsenäisesti ja ensisijaisesti yrityksen edun mukaisesti. Mikäli omistaja pyytää hallituksen jäsentä päättämään jotakin, joka ei ole yhtiön edun mukaista tai johtaa osakkeenomistajien väliseen epätasa-arvoon, ei omistajan pyyntöä tule noudattaa. Hallituksen jäsen ei voi mennä hänet hallitukseen valinneen osakkeenomistajan selän taakse, vaan kantaa itse vastuun hallituksessa tekemistään päätöksistä.

Osakeyhtiölain yksittäiset säädökset

Huolellisuusvelvoite -periaatteen laiminlyömisen lisäksi hallituksen jäsenen vastuu voi syntyä osakeyhtiölain yksittäisen säännöksen rikkomisesta.

Määräys hallituksen yleisistä tehtävistä. Osakeyhtiölain 6:2 §:n perusteella hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Säännöksen perusteella hallituksella on yleistoimivalta ja päävastuu yhtiön organisaatiosta ja sen asianmukaisuudesta. Hallituksen on valvottava toimitusjohtajaa ja järjestettävä myös muun henkilökunnan valvonta. Hallituksen on varmistettava, että yrityksen johtaminen on tehokasta ja linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa. Hallitus vastaa myös yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on lisäksi velvollisuus jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa, sekä huolehtia tätä arviointia koskevan raportoinnin järjestämisestä. Valvontavastuu sisältää vastuun yhtiön taloudellisen tilan asianmukaisesta informoinnista ja raportoinnista, johon liittyen säännellään muun muassa vaaditun informaation oikeellisuudesta ja sen sidosryhmille toimittamisesta. Hallitus voi joutua vastuuseen esimerkiksi virheellisestä tilinpäätöksestä, jos velkoja on antanut sen tietoihin luottaen yhtiölle luottoa.

Määräys oman pääoman negatiivisuuden rekisteröimisestä. Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:ssä määrätään, että mikäli hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, on hallituksen viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Hallituksella on velvollisuus tarkkailla oman pääoman tilannetta. Tämä velvollisuus korostuu, mikäli tilanne on tiukka. Omaa pääomaa kirjanpidollisesti nostavien toimien pitää täyttää osakeyhtiö-, kirjanpito- ja tilintarkastuslain ja -asetusten vaatimukset. Osakeyhtiölain rikkomiseksi rinnastetaan pääsäännön mukaan myös tilanne, jossa on rikottu kirjanpito- tai tilintarkastuslakia.

Määräys voitonjaosta. Osakeyhtiölain 13 luvussa on määritetty tilanteet ja perusteet, joilla yhtiöstä voidaan jakaa varoja. Mikä tahansa muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa myöskään jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Jos esimerkiksi yhtiön suorituksia omistajalle ei ole kirjanpidossa tai verohallinnon suuntaan käsitelty osinkona tai palkkana, on kyse lähtökohtaisesti muusta varojen jaosta, joka on kielletty. Osinkoa saa jakaa vain lain edellytysten täyttyessä. Osakkeenomistajalle ei saa myöskään lainata varoja. Jos lainataan ja lainasta aiheutuu yhtiölle vahinkoja, vastaa vahingosta hallitus.

Rikosvastuu

Hallituksen jäsenen rikosoikeudellinen vastuu syntyy pääsääntöisesti tilanteissa, jossa hallitus on laiminlyönyt huolellisuutta ja yleistoimivaltaa koskevia velvoitteitaan, ja laiminlyönti on johtanut rikollisen toiminnan mahdollistumiseen tai jatkumiseen. Tyypillisimpiä rikosnimikkeitä, joista hallituksen jäsen saattaa joutua vastuuseen ovat mm. työturvallisuusrikokset ja velallisen rikokset. Yrityksellä pitää olla työsuojeluorganisaatio, joka huolehtii työsuojeluasioista. Jos jotain sattuu, katsotaan, kenellä on työsuojeluvastuu ja komentoketju. Jos työsuojelua ei ole kuvattu ja delegoitu, vastuu on hallituksella. Velallisen rikoksiin saatetaan puolestaan syyllistyä, kun yhtiön rahat uhkaavat loppua. Tällöin hallituksen tulee toimia siten, että jälkikäteen voidaan todeta, että velkojien etua ei ole loukattu. Muita tavanomaisia rikosnimikkeitä ovat ympäristörikokset, verorikokset, avustuspetokset, kirjanpitorikokset sekä tietosuojarikokset.

Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa mm. laki-, talous-, vero- ja muissa asioissa. Voit olla suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme tai laittaa sähköpostia osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi