Korvaava työ – vaihtoehto sairauslomalle

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. ​​​​​​​Kuvituskuva: Pexels

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. ​​​​​​​Kuvituskuva: Pexels

Korvaavalla työllä tarkoitetaan jotakin muuta työtä kuin työntekijän tavallista työtä. Omalle työnantajalle voi tehdä tilapäisesti muutakin, jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työsopimuksessa tarkoitettua työtä. Työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä silloin, kun työntekijä olisi muuten perinteisesti oikeutettu sairausajan palkkaan. Edellytyksenä toki on, ettei henkilö vaaranna korvaavassa työssä terveyttään tai toipumistaan.

Korvaava työ voi olla esimerkiksi koulutukseen osallistumista, perehdytystä, markkinoinnin suunnittelua tai toimimista väliaikaisesti kokonaan toisessa työtehtävässä. Korvaava työ voi myös pehmentää työhön paluuta pitkän sairauden jälkeen. Tekniikan avulla korvaavaa työtä voi tehdä myös muualla kuin työpaikalla.

Korvaavasta työstä ei ole säädetty työlainsäädännössä. Korvaavan työn tekemisen mahdollisuus on vakiintunut työelämään ja asettunut useaan työehtosopimukseen.

Miten sopia?

Työehtosopimuksessa voidaan määrätä näin: Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta.

Korvaavasta työstä voidaan sopia myös suoraan työnantajan kanssa työsopimuksessa, vaikka sitovaa työehtosopimusta ei alalla olisi.

Suositus on, että korvaavan työn periaatteista sovitaan yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan välillä, jossa on mukana työterveyshuolto ja työpaikan työsuojeluorganisaatio. Tiedotuksella varmistetaan, että henkilöstö tuntee korvaavan työn periaatteet ja menettelytavat.

Keskeistä on, että työnantaja voi velvoittaa työtekijää tekemään vain sellaista työtä, josta työsopimuksessa tai alaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työnantajan käsitys työn tekemisestä perustuu lääkärin kannanottoon työntekijän tilasta ja korvaavasta työstä on sovittu, työnantajalla on oikeus edellyttää työntekijän työpaikalle tulemista tekemään korvaavaa työtä. Usein työsopimukset ovat kuitenkin ainakin jossain määrin avoimia, jolloin on vaikea tarkkaan määrittää, kuuluuko korvaavana työnä tehtävä työ työsopimuksen piiriin vai ei. Tällöin työnantajalla on tulkintaetuoikeus ja edellyttää korvaavan työn tekemistä, jos katsoo, että se sisältyy työsopimukseen.

Toisaalta, mikäli korvaava työ pitää sisällään selvästi työntekijän tavanomaiseen työnkuvaan kuulumattomia työtehtäviä, tulee korvaavasta työstä sopia erikseen, eikä siihen voida silloin yksipuolisesti velvoittaa.


Maria Rintala
Asianajaja, Asianajotoimisto Fenno Oy


Maksuton neuvontapalvelu kauppakamarin jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa laki-, vero-, talous- ja GDPR-asioissa. Kysymyksiisi vastaavat yritystoimintaan erikoistuneet keskisuomalaiset lakimiehet ja tilintarkastajat. Voit ottaa suoraan yhteyttä yhteistyökumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi kauppakamariin: neuvonta@kskauppakamari.fi.​​​​​​​