Kuka pelkää muunmaalaista?

Moni 1980-luvulla syntynyt on saattanut pelata lapsena pihapeliä, jossa huudettiin “Kuka pelkää mustaa miestä?”. Lasten suusta voi kuulla totuuden sikäli, että heidän leikkinsä heijastavat ympäröivää todellisuutta. Ajat ovat muuttuneet ja rasistiset ilmaukset on hiljalleen siistitty nykylasten leikeistä. Onko meidän vanhempien sukupolvi päässyt kuitenkaan yli muukalaisten pelostaan? Tämä tuli mieleen, kun hiljattain järjestämässämme tilaisuudessa yritysten edustajat puhuivat paljon rohkeudesta kansainvälistää työyhteisöä.

Suomen kaltaisessa maassa, jossa varsinkin pienempien kaupunkien kylänraittien vastaantulijat ovat olleet pitkään varsin samankaltaisia, samaa kieltä puhuvia ja nimetkään eivät eroa toisistaan, ennakkoluulo on luonnollinen reaktio. Sellaisessa todellisuudessa monikulttuuristen työyhteisöjen luominen voi tuntua haastavalta – keskitytään helposti kielimuureihin, eroavaisuuksiin työskentelytavoissa ja pelätään hankalia tilanteita.

Erilaisuuden pelko on seurausta tiedon ja kokemuksen puutteesta. Se on myös suojautumiskeino. On perusteltua kysyä, tarvitseeko yritysten nykypäivänä erityisesti suojata itseään ammattitaitoiselta ja motivoituneilta ammattilaisilta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön (15–64-vuotiaat) määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä, mikä johtaa työvoimapulaan monilla aloilla. Samalla Suomen sisäinen muuttoliike vaikuttaa merkittävästi työikäisen väestön alueelliseen jakautumiseen. Työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin, samalla kun monet maaseutu- ja reuna-alueet kohtaavat haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa. Kulttuurisen monimuotoisuuden hyväksyminen tuo mukanaan valtavasti mahdollisuuksia ja elinvoimaa kuihtuville talousalueille, jos sen hyödyntämiseen uskalletaan tarttua. Toistaiseksi myös maahanmuutto keskittyy suuriin kaupunkeihin1. Mitä ratkaisuja organisaatiot voivat löytää, jotta työyhteisöt monimuotoistuisivat entistä rohkeammin myös kasvukeskusten ulkopuolella?

Avainasemassa ovat rohkeus, avoimuus ja työkulttuuri, jossa tuetaan toinen toista

Suurten kaupunkien ulkopuolella on kuitenkin myös sellaisia yrityksiä, joissa työyhteisöt ovat hyvinkin kansainvälisiä. Tammikuun 2025 lopussa järjestetyssä Kansainväliset työyhteisöt - kipupisteistä käänteentekijöiksi -seminaarissa saimme kuulla kahden tällaisen yrityksen arjesta. Järvikylän tuotteistaan tunnetulla Famifarm Oy:ssa monikulttuurisuus on ollut osa yrityskulttuuria jo 1990-luvulta lähtien. Famifarmin henkilöstöpäällikkö Pia Honkanen esitteli heillä olevan 170 erilaista työntekijää, jotka edustavat 15 eri kansallisuutta. Kulttuurien yhteensovittaminen on nähty oppimismahdollisuutena, ja eteen tulleita haasteita on ratkaistu hyvällä esihenkilötyöllä ja työyhteisön avoimuuden avulla. Kulttuuristen erojen ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat muodostuneet voimavaraksi, joka tukee yhteishenkeä ja motivaatiota. Yrityksen johdolla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli näyttää esimerkkiä, miten kohdata kaikki työntekijät kunnioittavasti.

Erilaisista kulttuuritaustoista tuleville sopeutuminen uuteen työympäristöön vie aikansa. Sopeutumisen nopeuttamiseksi yrityksessä on nimetty vertaismentoreja. Omat hyvät kokemukset työsuhteen alussa luovat halun auttaa muita myöhemmin. Toimintatapa on rakentanut yrityksen sisään auttamisen kulttuuria.

Työyhteisön moninaisuuden on todettu parantavan työhyvinvointia. Kun työntekijät kokevat arvostusta, ennakkoluulot vähenevät yhteistyön myötä ja työilmapiiri paranee. Moninaisuus hyödyttää liiketoimintaa tutkitusti siten, että erilaiset näkökulmat ruokkivat luovuutta ja innovaatioita, prosessien kehittämistä sekä erilaisten asiakkaiden ymmärtämistä2.

Rohkeus lähteä liikkeelle on ratkaisevaa

Tilaisuudessa monikulttuurista työarkea avasi myös henkilöstön kehittämispäällikkö Teija Vuontisjärvi monipalveluyhtiö Servica Oy:stä Kuopiosta. Heillä on tuettu muunkielisiä työntekijöitä kielimuurin ylittämisessä kielikummimallin avulla, eli etsimällä uudelle työntekijälle kielitaitoa vahvistava työkaveri.

Tärkeimmäksi tekijäksi Vuontisjärvi kuitenkin nosti sen, että jokainen työntekijä otetaan avosylin vastaan. Ratkaisuja sopeutumiseen on löydettävissä, kun vain halutaan. Vain kokemuksen kautta voi ymmärtää haasteita ja mahdollisuuksia paremmin. Vuontisjärvi esittikin hyvän kysymyksen: Voiko organisaatio olla koskaan täysin valmis vaikkapa kansainvälisten osaajien rekrytointiin? Jossakin vaiheessa ensiaskel pitää ottaa missä vain asiassa ja kokemusten kautta varmuus lisääntyy. Tahto ja eteenpäin näkemisen kyky ratkaisevat.

Servicalla hyvät kokemukset ovat kannustaneet jatkamaan. Tällä hetkellä yrityksellä on oma kehittämishanke, jossa tavoitteena on räätälöidä ja muokata työtehtäviä, jotta yritykseen voidaan jatkossa palkata entistä monimuotoisempaa työväkeä.3

Osaajat läheltä

Aina ei myöskään tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan monimuotoisen työyhteisön rakentamiseksi. Alueillamme on jo kansainvälisiä osaajia kuten opiskelijoita, puolison perässä tai muista syistä maahan muuttaneita, jotka ovat valmiita ja motivoituneita tekemään niin koko- kuin osa-aikaisiakin töitä. Keski-Suomen ja Etelä-Savon korkeakouluissa on pelkästään noin 2500 opiskelijaa, jotka puhuvat äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä4. Yrityksille matalan kynnyksen tapa tutustua opiskelijoiden osaamiseen ovat erilaiset harjoittelut, jotka avaavat työyhteisölle näkyä monimuotoisuuden mahdollisuuksista.

Kirjoittajat

Kirjoittajat toimivat Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla kehittämisprojekteissa, joiden toiminnan tavoitteena on löytää keinoja kansainvälisten osaajien integroitumiseen alueen työyhteisöihin ja tukea työnantajia työyhteisöjen monimuotoistamisessa.

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Liiketoimintayksikkö

Hilkka Heikkilä, projektipäällikkö
Anu Raulo, vanhempi asiantuntija
Pauliina Silvennoinen, vanhempi asiantuntija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kestävä hyvinvointi, Uudistuva työelämä -tutkimusryhmä
Milja Manninen, projektipäällikkö

Lisäätietoa projekteista:

Monivoima https://www.xamk.fi/hanke/monivoima-monimuotoiset-tyoyhteisot-pk-yritysten-voimavarana/

KOHTAUTUS https://www.jamk.fi/kohtautus


Lähteet

1. Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua https://www.mdi.fi/vilkastuva-maahanmuutto-painottuu-tyoikaisiin-ja-kiihdyttaa-suurien-kaupunkiseutujen-kasvua/
2. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf
PK -YRITYKSET JA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI: kokemuksia, tukea, ratkaisuja
https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/pikeus/pikeus-raportti.pdf
3. Monimuotoistuvat työyhteisöt - kehittämishanke https://www.servica.fi/uutiset/monimuotoistuvat-tyoyhteisot-hanke-on-lahtenyt-reippaasti-kayntiin/
4. Tilastokeskus 2023. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot muuttujina Alue, Koulutussektori, Vuosi ja Tiedot. PxWeb