Kuljetusalan haasteet ja varautuminen

Venäjän Ukrainan hyökkäyssodan alkaminen aiheutti välillisesti polttoaineiden nopean hinnannousun. Kyseessä oli vakava talouden häiriötila, jolla perustein muutoin EU-oikeuden (SEUT 107 artikla 3 b) kiellettynä pidettävä, yrityksille kohdistettu valtiontuki voidaan katsoa poikkeuksellisesti sallituksi rajoitetun ajan. Miten yritys voi varautua ja mitä yritys voi tehdä tässä tilanteessa? Voiko kuljetusyritys vedota ylivoimaiseen esteeseen? Lue Asianajotoimisto Winlaw:n kirjoituksesta!

Valtiontuki on perusteltua erityisesti silloin, kun kyseessä on sellaisten yritysten likviditeettivajeiden korjaaminen, joiden taloudelliseen tilanteeseen Venäjän Ukrainan sota siihen liitännäisine pakotteineen ja Venäjän vastatoimineen ovat johtaneet. Hallituksen esitys koskien kuljetustukea annettiin edellä mainituin perustein eduskunnalle 3.6.2022 (HE 92/2022 vp). Esityksen mukaan Suomessa toimiville, maanteillä tapahtuvia kuljetuksia harjoittaville yrityksille osittain korvattaisiin valtiontukena Ukrainan sotatilanteen aiheuttama polttoaineiden hinnan nousu. Kyse on määräaikaisesta polttoainetuesta, jonka Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt. Valtiokonttorin myöntämä tuki on esityksen mukaan 5 prosenttia 1.2.- 30.4.2022 välisenä aikana yrityksen kuljetusten polttoaine- ja sähkökustannuksista ilman arvonlisäveroa. Lisäksi tuesta vähennetään esityksen mukaan vielä mahdollisesti yrityksen saamat muut Ukrainapuiteohjelman (EU 2022/C 131 I/01) mukaiset valtiontuet samoihin kustannuksiin. Tuen konsernikohtainen enimmäismäärä lakiesityksessä on 400 000 euroa.

Lakiesityksen kustannustuki on kuitenkin kokonaisuudessaan varsin vähäinen huomioon ottaen tuen sekä prosentuaalinen että euromääräinen raja verrattuna polttoaineiden hinnannousuun. Yritysten on siten turvauduttava sopimusten hintoja, hinnantarkistuksia ja sopimusehtoja koskeviin neuvotteluihin sopimuskumppaniensa kanssa.

Olosuhde, joka oikeuttaa ajallisesti rajoitetun ajan valtiontukeen vastaa pitkälti sopimuksissa määriteltyä, sopimusvelvoitteen täyttämisen osin tai kokonaan estävää olosuhdetta tai tapahtumaa, niin sanottua ylivoimaista estettä. Jos sopimusehtojen uudelleen neuvotteleminen ei onnistu, on yrityksen viime kädessä vedottava ylivoimaiseen esteeseen. Yrityksellä saattaa olla sopimuksessaan nimenomainen ehto ylivoimaisesta esteestä, mutta suoritusvelvollisuudesta voi vapautua ylivoimaisen esteen vuoksi ilman ehtoakin. Ylivoimainen este koskee siis tilannetta, jossa sopimusosapuoli ei pysty pysyvästi tai ainakaan tilapäisesti täyttämään velvoitteitaan ulkopuolisen, yllättävän, ja ennakoimattoman esteen vuoksi eikä hänellä ole mahdollisuuksia torjua estettä. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi sota ja vastaava tilanne, terrorismi, merirosvous, viranomaisen toimenpide, kulkutauti, tulipalo, räjähdys, koneiden hajoaminen tai työtaistelutoimenpiteet. Näyttövelvollisuus on ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla, jolla perustein este voi oikeuttaa sopimuksen toimeenpanon lykkäämiseen tai sen irtisanomiseen.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoava osapuoli vapautuu velvoitteistaan esteen voimaantulon jälkeen tai viimeistään sen jälkeen, kun ilmoitus asiasta saapuu vastapuolelle. Jos ylivoimainen este on tilapäinen, sopimusvelvoitteista vapautuminen koskee vain esteen voimassaoloaikaa. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavan osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle esteen päättymisestä.

Ylivoimaisen esteen tai vastaavien tilanteiden yhteydessä sopimuksissa voidaan varautua ennakoimattomiin tilanteisiin käyttämällä ns. Hardship clause -ehtoa. Ehto koskee tilanteita, joissa ulkoisten olosuhteiden muutos asettaa sopimusosapuolen kohtuuttomiin vaikeuksiin velvollisuuksiensa täyttämisessä. Lähtökohtaisesti sopimuksen osapuolella on velvollisuus täyttää sopimus, vaikka se olisikin vaivalloisempaa kuin sopimusta solmittaessa oletettiin. Jos kuitenkin velvollisuuksien täyttäminen muodostuu kohtuuttomaksi syystä, jota lausekkeeseen vetoava ei ole voinut estää, osapuolten tulee neuvotella sopimusehdot uudelleen. Lauseke velvoittaa osapuolet neuvottelemaan sopimusehtojen muutoksista, jolloin tuloksena voi olla uusi sopimus tai sen päättäminen. Lauseketta käytetään tyypillisesti pitkäkestoisten sopimusten riskienhallintaan.

ICC on mallintanut edellä mainittuja tilanteita silmällä pitäen ehtoja ja soveltamisohjeita sekä ylivoimaiseen esteeseen että Hardship clause -ehtojen käyttöön, johon linkki alla:
https://iccwbo.org/publication/icc-force-majeure-and-hardship-clauses/

Julkisissa hankinnoissa ylivoimaista estettä koskeva sopimusehto löytyy julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen (JYSE 2014 Palvelut) kohdasta 14.1. Ehdon mukaan ”vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen hankintasopimuksen täyttämisen estävä ja hankintasopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon hankintasopimusta tehtäessä ja joka on sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävää vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa.” Ehdossa luetellaan esimerkin omaisesti force majeure -ehdolle tyypillisiä, sopijapuolista riippumattomia syitä, kuten sota, luonnonmullistus tai yleisen liikenteen keskeytys, täydentäen kuitenkin ehtoa maininnalla muusta ”vaikutuksiltaan yhtä merkittävästä ja epätavallisesta syystä”. Tarkentavat ehdot ylivoimaisen esteen osalta sisältyvät kohtiin 14.2-14.5.

Aiheesta lisää:
WINLAW CHANNEL, mm.Incoterms 2020-toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat”
https://www.winlaw.fi/winlaw-channel/

ASIANAJOTOIMISTO WINLAW OY

Marja-Liisa Järvinen
Toimitusjohtaja, asianajaja