Kun Reiska Ruotsiin lähti

”Kaveri soitti Göteborgista, olisi hyvä urakka tiedossa. Työkalut ja pari miestä messiin, ja lautalla lahden yli tienaamaan. Houkuttelin Tapsankin mukaan alihankkijaksi.” Ruotsissa rakentaminen on sukeltanut yhtä pohjaan kuin Suomessakin. Pieniä piristymisen merkkejä on onneksi havaittu ja ehkä edellä kuvattu iloinen ilmoitus voi taas olla yhä useammin totta.

Viime vuosien hiljentynyt liikenne Pohjanlahden toiselle puolelle on kuitenkin voinut jättää vähemmälle huomiolle Ruotsissa tapahtuneet lakimuutokset ulkomaisen työvoiman ja alihankinnan käyttöön liittyen.

Ruotsissa suorituksen maksajan tulee nykyisin varmistaa, että suorituksen saaja on merkitty F-skattrekisteriin. Rekisteröinti on pakollinen riippumatta siitä, onko suorituksen saaja ruotsalainen vai ulkomainen yritys. Ilman F-skatt-rekisteröintiä maksajan on pidätettävä suorituksesta ennakonpidätys. Käytännössä rekisteröintiä odotellessa maksuliikenne seisoo ja kassan pohja voi pahimmassa tilanteessa häämöttää, kun projektin kulut kuitenkin juoksevat normaalisti.

F-skatt rekisteröinnin yhteydessä Skatteverket valvoo, syntyykö ulkomaiselle yhtiölle Ruotsiin kiinteää toimipaikkaa. Esimerkiksi rakennusprojekteissa pohjoismaisen verosopimuksen perusteella tuloverotuksen kiinteä toimipaikka syntyy, kun hanke tai toiminta kohdemaassa kestää yli kaksitoista kuukautta. Projektin aloittamisen ja lopettamisen määrittely ei aina ole yksiselitteistä, joten tapahtumista on hyvä pitää kirjaa ja varmistaa, ettei aikaraja ylity vahingossa. Vaikka kahdenkertainen verotus on useimmiten poistettavissa, ovat kiinteän toimipaikan syntymisen aiheuttamat hallinnolliset kulut usein huomattavia.

Toinen Ruotsiin suuntaavien yritysten ja työntekijöiden ilmoitusvelvollisuuteen ja verotukseen vaikuttava muutos on ollut taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto. Aiemmin Ruotsissa sai aika huoletta työskennellä ulkomaisen työnantajan palveluksessa verosopimuksen mekaanikkosäännön mukaiset 183 päivää, ilman että verovelvollisuutta tarvitsi yleensä miettiä. Nykyisin tiettyjen edellytysten täyttyessä jo 15 päivän yhtäjaksoinen työskentely tai yhteensä 45 erillisen päivän työskentely vuoden aikana Ruotsissa voi aiheuttaa työntekijälle verovelvollisuuden ja palkan maksajalle työnantajavelvoitteet. Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto liittyy erityisesti vuokratyövoiman valvontaan, mutta saattaa tulla sovellettavaksi myös monissa muissa tilanteissa.

Arvonlisäverotuksessa ei vastaavia lakimuutoksia ole säädetty, mutta kyseinen vero ansaitsee silti tulla huomioiduksi tässäkin yhteydessä. Arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka syntyy monessa tilanteessa helpommin kuin tuloverotuksessa. Sen tutkiminen erikseen on siksi tärkeää, vaikka F-skattrekisteröinti menisi läpi ilman tuloverovelvollisuutta Ruotsiin. Huomionarvoista on, että arvonlisäverorekisteröintivelvollisuus voi syntyä myös ilman kiinteää toimipaikkaa, kuten esimerkiksi paikan päälle tehtyjen materiaalihankintojen perusteella.

Ruotsiin lähtiessä Reiskan pakun pakkaaminen ei siis enää riitä, mutta onneksi kaikki velvoitteet ovat selvitettävissä etukäteen. Skatteverket on myös tehnyt rekisteröitymisen helpoksi sähköisen palvelunsa kautta. Velvoitteiden kartoittaminen ajoissa antaa myös mahdollisuuden ottaa ne huomioon sopimusneuvotteluissa ja hinnoittelussa, jolloin projektin taloudellinen kannattavuus on ainakin todennäköisempää. Suomeen palatessa voi tyytyväisenä bara bada bastu!

Anu Jokinen

Veroasiantuntija, Lecklé

http://www.leckle.fi/

Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä voit hyödyntää maksutonta neuvontaa esimerkiksi laki-, talous-, työsuhde- ja tietosuoja-asioissa. Lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi tai ole suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme.