Kuntien hyvinvointi rakennetaan yhdessä yritysten kanssa

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Kuntavaalikevät käy kuumana, ja niin kuntien talous, tulevaisuuden hyvinvointi kuin väestörakenteen muutos puhuttavat. Tekoja tarvitaan, jotta kuntien elinvoima säilyy ja kunnissa voidaan kääntyä kasvun tielle. Jotta hyvinvointi turvataan tulevaisuudessakin, on kuntien tulevan roolin rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan, kirjoittaa toimitusjohtajamme Ari Hiltunen Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa.

Hyvinvoiva kunta tarvitsee yrityksiä. Kun yritykset voivat hyvin, ne työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen. Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa.

Kuntien talous on ollut monesti huonolla tolalla jo ennen koronaakin. Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous on elinvoimaisen kunnan perusedellytys, sillä silloin kuntalaiset voivat varmistua palveluidensa saatavuudesta.

Kuntataloutta ei korjata yritysten ja kuntalaisten verotaakkaa kiristämällä. Sen sijaan menot on pidettävä kurissa. Verotus on kireää ilman veronkorotuksiakin. Esimerkiksi yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat, 15,4 prosenttia kaikista tulonsaajista maksavat yli puolet (55 %) kaikista verohallinnon keräämistä veroista.

Myös velkaantumista on hillittävä, jottei se johda veronkorotuksiin myöskään tulevaisuudessa. Hyvin hoidettu kuntatalous takaa sen, että hyvinvointi ja palvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Veronkiristysten sijaan katse on suunnattava veropohjan kasvattamiseen. Veropohjaa voidaan kasvattaa yritystoiminnalla ja luomalla uusia työpaikkoja.

Yritysmyönteistä ilmapiiriä tarvitaan. Tulevien valtuutettujen on kyettävä tekemään rakenteellisia uudistuksia ja sellaisia linjauksia, joilla yritysten toimintaedellytyksiä tuetaan ja parannetaan, jotta investoinnit ja työpaikkojen säilyminen ja syntyminen ovat mahdollisia. Kuntien hankintaosaamista on lisättävä ja yritykset on otettava nykyistä vahvemmin mukaan kuntien palveluiden tuottamiseen.

Väestörakenteen muutos haastaa kuntia. Toimia veto- ja pitovoiman lisäämiseen tarvitaan. MDI:n ennusteessa vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden määrä suhteessa 15–64-vuotiaisiin työikäisiin vuonna 2040 on monessa Keski-Suomen kunnassa hälyttävällä tasolla, ellei muutosta tapahdu. Kuntien on pystyttävä houkuttelemaan uusia veronmaksajia ja työntekijöitä sekä pidettävä kiinni nuoristaan.

Työikäisten niukkenemisesta ei selvitä ilman osaamisperusteista maahanmuuttoa. Osaavan työvoiman turvaaminen ja alueiden elinvoimaisuus vaativat, että alueen osaamispääomaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportista tehdyn tiedotteen mukaan OECD suosittelee Suomelle muun muassa ulkomaisten osaajien houkuttelemista, työmarkkinoiden joustavoittamista, paikallisen sopimisen lisäämistä ja oleskelulupakäsittelyn sujuvoittamista.

Kilpailukykymme rakentuu osaamisen varaan. Jokaiselle koulutusasteelle, niin varhaiskasvatukseen kuin perusopetukseen, tarvitaan panoksia. Hyvät koulut houkuttelevat lapsiperheitä, ja yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.

Jotta ilmapiiri investointeihin on kannustavaa, on lupaprosesseja nopeutettava ja ylimääräistä sääntelyä purettava. Liian yksityiskohtaiset kaava-, rakennus- ja muut määräykset hidastavat investointeja ja lisäävät kustannuksia.

Ari Hiltunen
Keski-Suomen kauppakamari