27.01.2022 15:02
KX-Treeshears Oy – Kannattavuutta ja helppoutta työskentelyyn KX-energiapuukouralla
KX-Treeshears on puuenergiakouria suunnitteleva ja myyvä yritys Suolahdesta. KX-Treeshears Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Tossavainen kertoo yrityksensä matkasta kansainvälisille markkinoille.
”Tällä hetkellä meidän uusin energiapuukouramme on tuotu markkinoille vuonna 2020 ja se on kolmas puukoura, jonka olen suunnitellut. Uuden luomuksen markkinoille tuonnissa on ollut ideana tuottaa nopeammin ja edullisemmin valmistettava sekä kestävämpi ja parempi tuote. Tämän uusimman kouran myötä yrityksen nimi muuttui Jakite Oy:sta KX-Treeshears Oy:ksi, jotta nimi olisi hakkuukoneisiin ja kansainvälisyyteen sopivampi.”
”Idea kansainvälistymiseen lähti siitä, että mielestäni Suomen markkinoilla erikoistuotteiden markkinarako on niin pieni, että täällä on hankala pärjätä. En siis nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä viemään tuotetta kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisille markkinoille siirryimme tammikuussa 2021. Kauppakumppaneiksemme olemme etsineet pääasiassa koneiden lisävarusteita myyviä yrityksiä, joilla on intohimo alaan. Nämä ovat usein olleet jopa pienehköjä perheyrityksiä. Tällä hetkellä merkittävimmät kauppakumppanimme löytyvät Saksasta, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa on suunnata Pohjois-Amerikan markkinoille ja muun muassa Kanadaan meillä on neuvottelut käynnissä.”
”Kansainvälistyessä meidän etuinamme toimivat ehdottomasti syvä tuntemus tuotteisiin ja alaan. Olen työskennellyt alalla jo vuosia, joten tunsin etukäteen kilpailijat ja heidän tuotteensa. Asiakkaiden tarpeet ja markkinat olivat tuttuja sekä minulla oli valmiina monitasoiset kansainväliset verkostot. Tuotteemme tuntemus on minulla erittäin suurta koska suunnittelen ja käytän tuotteita itse. Vaikka markkinat olivat suurimmaksi osaksi meille entuudestaan tuttuja, niin jonkin verran olemme myös pyrkineet uusille, tuntemattomille markkinoille. Tässä meillä on ollut apunamme Äänekosken kaupungilta yritysneuvoja. Tuntemattomilla markkinoilla asiakkuuksissa hankaluuksia on tuottanut kulttuurierot, jotka on tärkeää ottaa huomioon kansainvälistymisessä.”
”Suurimpana haasteena kansainvälistymisessä huomattiin se, että kun tultiin markkinoille täysin uudenlaisen tuotteen kanssa, niin tuotteeseen suhtauduttiin melko epäillen ja tämän takia vei oman aikansa ennekuin kaupankäynnin sai sujumaan. Tämä haaste kuitenkin ratkesi sillä, että sain yhden alan tunnetun tekijän ostamaan meidän energiapuukouramme ja hänen todetessa tuotteen hyväksi, saimme kasvatettua asiakkaiden luottamusta markkinoilla.”
”Vinkkejä toisille yrittäjille, jotka haaveilevat kansainvälisille markkinoille siirtymisestä; Oma-aloitteisuus kansainvälistyessä on todella tärkeää. Älä luota siihen, että joku toinen hoitaisi asioita puolestasi vaan suosittelen opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää itse. Mielestäni myöskään rahoituksesta ei kannata huolehtia liikaa. Me emme ole hakeneet kansainvälistymiseen rahoitusta, meillä on ollut vain kännykkä ja tietokone. Niiden avulla on kaikki vienti saatu aikaan, kun on uskallettu olla rohkeasti yhteydessä kiinnostavan oloisiin kauppakumppaneihin. Sähköiseen markkinointiin kannattaa myös panostaa. Me testaamme jatkuvasti nettisivuille löydettävyyttä ja jos koemme tarpeelliseksi, pyydämme nettisivujemme tekijää muokkaamaan sivuja niin, että ne ovat helpommin löydettävissä ja näyttävät houkuttelevimmilta. Viimeisenä vinkkinä vielä, olkaa tarkkoja kenen kanssa aloitatte yhteistyön. Itse olen tehnyt samojen yhteistyökumppaneiden kanssa töitä jo kymmeniä vuosia, koska heidän kanssaan homma toimii. Olen pyrkinyt löytämään ympärilleni mahdollisimman erikoistuneita kumppaneita, joiden taidoista on juuri tällä alalla hyötyä. Mutta muista, että löytääksesi hyviä yhteistyökumppaneita, sinun täytyy myös pystyä tarjoamaan heille hyvä kumppanuus.”
”Sitten ei muutakuin puhelin käteen ja soittelemaan sekä luomaan verkostoja”
Kimmo Tossavainen, KX-Treeshears Oy
Jutun tekijät:
Kirsi Skantz, Otso Mappes, Santeri Hoffren ja Miia Airaksinen
KV-verkostot toimiviksi -hankkeen JAMK:n projektiryhmä
Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto. Rahoitus on TEM:n AKKE-rahoitus (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen määräraha)