Kyberturvallisuuslaki on täällä - mikä on muuttunut?

Ensimmäiset vaikutukset näkyvät jo: suuremmat toimijat ovat kiristäneet vaatimuksiaan myös toimitusketjussaan. Tämä on havaintojeni mukaan tuonut auditointeja ja tietoturvallisuuteen liittyviä kyselyjä pienemmillekin toimittajille. Jopa startup-yritykset ovat olleet suuremman asiakkaan auditoinnin kohteena, kun niiden ratkaisut tai palvelut liittyvät ohjelmistoihin, dataan tai tietojärjestelmiin. Käytännössä laki koskettaa siis moninkertaisesti suurempaa yritysjoukkoa kuin pelkät suoraan lain piiriin kuuluvat organisaatiot.

Moni organisaatio ei ole täysin valmis lain vaatimuksiin, mutta onneksi viranomaisetkaan eivät ole ottaneet heti tiukinta tulkintalinjaa. Tähän mennessä linja on ollut enemmän ohjaava kuin sanktioiva: viranomaiset neuvovat ilmoittautumaan toimijarekisteriin ja tukevat vaatimusten käytännön jalkauttamisessa. Lain määräajat kuitenkin pysyvät. Esimerkiksi riskienhallinnan toimintamallit on laadittava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun organisaation NIS2-toimijan kriteerit ovat täyttyneet.

Uuden lain toimeenpano ei tarkoita pelkästään kustannuksia, vaan se tarjoaa myös tilaisuuden hakea julkista tukea kyberturvallisuuden kehittämiseen. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on avannut rahoitustuen, josta mikro-, pienet ja keskisuuret organisaatiot (NIS2-toimijat ilmoittautuneena toimijaluetteloon) voivat hakea enintään 100 000 € tukea, joka kattaa puolet kehittämishankkeen kustannuksista. Haku on auki 16.10.2025 asti, ja tukikelpoisia toimia ovat lain vaatimat kyberturvallisuuden arviointi- ja kehittämistoimenpiteet. Tämä on loistava mahdollisuus vahvistaa yrityksen resilienssiä ja saada konkreettista tukea kyberriskien hallintaan.

Kyberturvallisuuslain ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että suurimmat haasteet liittyvät käytännön toimintamallien rakentamiseen. Moni yritys on vielä lähtökuopissa, ja siksi on tärkeää keskittyä perusasioihin, joilla lain velvoitteet voidaan täyttää ja samalla vahvistaa koko liiketoiminnan resilienssiä.

Ensimmäinen askel on riskienhallinnan perustan laittaminen kuntoon. Organisaatiolla on oltava systemaattinen malli, jossa kyberriskit tunnistetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan. Tämä ei voi olla vain IT-osaston tehtävä, vaan osa johdon vastuullista päätöksentekoa.

Toinen painopiste liittyy toimitusketjuun. Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että sen kumppanit ja alihankkijat noudattavat samoja turvallisuusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa sopimuksiin kirjattuja velvoitteita, auditointeja ja säännöllistä seurantaa.

Arjen käytännöt muodostavat kolmannen kokonaisuuden. Käytännössä kyse on muun muassa siitä, että pääsynhallinta on kunnossa, tieto kulkee salattuna, varmuuskopiot ovat ajantasaisia ja palautumissuunnitelmat testattuja. Yhtä tärkeää on johdon ja henkilöstön kouluttaminen, sillä ihminen on usein tietoturvan heikoin lenkki.

Neljäs keskeinen asia on raportointivalmius. Yrityksellä on oltava selkeä prosessi poikkeamien havaitsemiseen ja niiden ilmoittamiseen viranomaisille 24 tunnin kuluessa. Tämä edellyttää nimettyjä vastuuhenkilöitä ja valmiiksi harjoiteltuja toimintamalleja.

Viimeisenä, mutta ehkä tärkeimpänä, on johdon sitoutuminen. Kyberturvallisuus on noussut strategiseksi kysymykseksi, joka vaatii resursointia ja jatkuvaa seurantaa. Vain näin voidaan varmistaa, että kyberturvallisuus on aidosti osa yrityksen johtamisjärjestelmää eikä irrallinen ”tekninen lisäosa”.

Kyberturvallisuuslaki on ennen kaikkea velvoittava sääntelykehys, mutta se tarjoaa myös yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Kyky osoittaa tietoturvallisuuden taso vahvistaa asiakkaiden ja kumppaneiden luottamusta, ja voi ratkaista kilpailutilanteessa toimittajavalinnan. Systemaattinen riskienhallinta pienentää häiriöiden kustannuksia ja parantaa liiketoiminnan jatkuvuutta.

Vaatimukset eivät tule keventymään, vaan todennäköisesti vain laajenemaan erityisesti toimitusketjuihin liittyvien vaatimusten vuoksi. Siksi nyt tehty työ on sijoitus tulevaisuuteen.

Kyberturvallisuuslaki on jo muuttanut pelikenttää. Toimitusketjujen vaatimukset kiristyvät, ja yritysten on nostettava oma kyberturvallisuutensa uudelle tasolle. Viranomaiset suhtautuvat alkuvaiheessa ohjaavasti, mutta vastuu lain velvoitteiden täyttämisestä on organisaatioilla itsellään.

Ne yritykset, jotka tarttuvat toimeen nyt, eivät ainoastaan täytä lain velvoitteita, vaan myös rakentavat luottamusta, turvaavat jatkuvuutta ja luovat itselleen kilpailuetua.

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa erilaisissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi talous-, vero-, työsuhde- tai GDPR-asioissa. Ota yhteyttä neuvontapalvelukumppaneihimme tai lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi.