04.03.2024 16:04

Lakisääteinen kestävyysraportointi koskee yhä pienempiä yrityksiä

CSRD koskee suoraan yrityksiä, jotka täyttävät 2/3 seuraavista raja-arvoista: 50 milj. € liikevaihto, 25 milj. € tase ja 250 työntekijää. Näissä luvuissa on huomioitu Euroopan komission tekemä inflaatiohuojennus.

Kestävyysraportointidirektiivin tavoite on tuoda kestävyysraportointi lähemmäksi taloudellisen raportoinnin laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Direktiivin alaisissa ESRS-standardeissa (European Sustainability Reporting Standards) on yhteensä yli 1000 datapistettä, joista yhtiöt rajaavat itselleen olennaiset raportoitavat kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin avulla.

Jatkossa kestävyystiedot julkaistaan osana tilinpäätöskertomusta ja ne tulevat pakollisen rajatun varmennuksen piiriin.

Käytännössä yritysten tulee raportoida pakollisina tietoina muun muassa EU-taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuusluvut sekä tietoja yrityksen kestävyysjohtamisesta, -strategiasta ja tavoitteista.

Olennaisuusanalyysin perusteella raportoitaviksi voivat lisäksi tulla esimerkiksi päästötiedot (Scope 1-3), tietoja yhtiön biodiversiteettivaikutuksista, ihmisoikeusriskeistä tai henkilöstöön liittyvistä asioista kuten koulutustunneista tai sukupuolijakaumasta.

Miten pk-yritys voi valmistautua?

Valmistautuminen kannattaa aloittaa kaksinkertaisen olennaisuuden määrittelyllä, joka rajaa raportoitavia kestävyysseikkoja ja toimii raportoinnin perustana. Tämän jälkeen on luontevaa kartoittaa yrityksen nykytilaa ja kehityskohtia suhteessa raportointivaatimuksiin, esimerkiksi: löytyykö tarvittavia tavoitteita, politiikkoja, tietoja, tai voisiko niitä saada nykyisistä järjestelmistä?

CSRD:n myötä kestävyystietojen raportointi on tullut jäädäkseen myös pienempiin yhtiöihin. Niinpä kannattaa huolehtia siitä, että oman organisaation avainhenkilöt oppivat uudet vaatimukset ja yrityksen kehityskohdat. EU:ssa on valmisteilla paljon muutakin kestävyysjohtamiseen liittyvää sääntelyä, joten CSRD:hen varautuminen tukee yritystä pitkällä tähtäimellä.

Myös yritysten, jotka eivät suoraan kuulu kestävyysraportointidirektiivin piiriin, on hyvä tutustua lainsäädännön vaatimuksiin. CSRD edellyttää yrityksiltä raportointia niiden arvoketjujen varrella tapahtuvista kestävyysseikoista, joten vastuullisuuteen liittyvät tietopyynnöt tulevat yleistymään myös niissä yrityksissä, jotka eivät kokonsa puolesta ole raportointivelvollisia.

Käytännön vinkkejä alkuun

Olemme tukeneet lukuisia yrityksiä CSRD:n mukaisen raportoinnin kehittämisessä. Alla on muutama arvokas vinkki näistä projekteista:

1. Yhtiön hallitus vastaa kestävyysraportoinnin laadusta. Yrityksen johdon tulee ymmärtää kestävyysraportoinnin uudet vaatimukset ja varmistaa, että valmistautuminen on asianmukaisella tasolla.
   
   
2. Kestävyystyölle ja -raportoinnille on hyvä nimetä vastuuhenkilö(t), jonka tehtävänä on ottaa selvää vaatimuksista ja ohjata yrityksen valmistelutyötä. Nimetylle henkilölle tulee varata riittävästi työaikaa ja resursseja etenkin alkuvaiheessa, jolloin asian opettelu ja muutosjohtaminen vievät aikaa.
   
   
3. Kehitystyö etenee askel kerrallaan. Suosittelemme aloittamaan valmistautumisen kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysistä, joka rajaa raportointitaakkaa ja luo selkeyttä yrityksenne raportoitavaan kokonaisuuteen.
   
   
4. Varmentaminen kannattaa pitää mielessä alusta asti. Varmennuksen piiriin tulevat paitsi itse raportin luvut ja väittämät, myös sen keskeiset metodologiat, kuten kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Hyvä varautuminen ehkäisee ikäviä yllätyksiä jatkossa.

Kirjoittaja & lisätietoja:

Riikka Leppänen, Päällikkö, Kestävä rahoitus ja vastuullinen liiketoiminta
Puh. 044 973 9963 / E-mail: riikka.leppanen@kpmg.fi


Jyväskylän toimiston yhteyshenkilöt:


Johanna Gråsten, KHT-tilintarkastaja & kestävyysraportointitarkastaja, toimiston johtaja
Puh. 040 5322 105 / E-mail: johanna.grasten@kpmg.fi
Anna-Riikka Maunula, KHT-tilintarkastaja & kestävyysraportointitarkastaja
Puh. 040 7120 649 / E-mail: anna-riikka.maunula@kpmg.fi