17.03.2020 11:35

Lakisääteinen yrityssaneerausmenettely avuksi poikkeusolosuhteissa

Tämän blogin kirjoittamisen hetkellä olemme suuren epävarmuuden edessä, eikä kukaan voi varmuudella sanoa mitä taloudessa tulee loppujen lopuksi tapahtumaan, millaisiin yrityksiin, toimialoihin ja maantieteellisiin alueisiin koronaviruksen aikaansaama talouden hidastuminen iskee kovimmin. Selvää kuitenkin lienee, että osa yrityksistä on saanut jo erittäin kovia kolhuja. Saadut kolhut on pääsääntöisesti tarkoittaneet kassavirran heikentymistä ja tuotannon häiriöitä. Toivoa sopii, että tämä taloutta ravisteleva häiriö olisi mahdollisimman lyhyt. Mikäli yrityksen liiketoiminta kuitenkin häiriintyy siinä määrin vakavasti, että se ajautuu maksukyvyttömäksi tai sitä uhkaa maksukyvyttömyys, on yrityssaneerausmenettely varteenotettava vaihtoehto.

Yrityksen saneeraus on lakimääräinen maksukyvyttömyysmenettely, jonka tarkoituksena on yrityksen elinkelpoisuuden ja maksukyvyn palauttaminen. Mikäli yrityksen maksukyky on häiriintynyt, mutta se on palautettavissa aktiivisilla toimilla, saneerausmenettely voidaan aloittaa ja saneerausmenettelyn aikana laadittava saneerausohjelma voidaan vahvistaa. Oleellista on siis pystyä osoittamaan, että yrityksen liiketoiminta on saatavissa saneeraustoimenpiteillä elinkelpoiseksi. Tilannetta tällä hetkellä vaikeuttaa huomattavasti kyvyttömyytemme ennakoida miten nopeasti markkinassa oleva koronaviruksen aiheuttama häiriö poistuu ja palautuuko markkina entiselleen. Saneerausmenettely antaa meille kaikille kuitenkin aikaa erilaisiin tervehdyttämistoimenpiteisiin ja ennen kaikkea aikaa odotella häiriön poistumista ja talouden elpymistä.

Olen alla kuvannut yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheet pääpiirteittäin.

Saneerausmenettelyn pääpiirteet

Yrityssaneerauslain mukainen saneeraus alkaa käräjäoikeudelle toimitettavasta vaikeuksissa olevan yrityksen, velkojan tai näiden yhteishakemuksesta. Vaikka saneerausmenettely on saanut varsin tuomioistuin- ja lakisääteismenettelyllisen leiman, yrityksen saneerauksen sisällöstä päättävät loppujen lopuksi yrityksen velkojat. Tuomioistuimen tehtävänä ei siis ole saneerauksen sisällöllinen, vaan ainoastaan laillisuuden valvonta.

Saneerausmenettely voidaan jakaa neljään vaiheeseen; aloittamis-, suunnittelu-, päätöksenteko- ja vahvistamisvaiheeseen. Tuomioistuimen vahvistettua velkojien hyväksymä saneerausohjelma, alkaa tuomioistuimen ulkopuolinen saneerausohjelman toteuttamisvaihe.

Saneerausmenettelyyn hakeutuminen

Ensimmäisessä eli aloittamisvaiheessa tuomioistuimen tehtävänä on tutkia ja harkita hakemuksen sekä velkojien lausumien perusteella sitä, täyttyvätkö lain mukaiset menettelyn aloittamisedellytykset ja ettei menettelyn aloittamiselle toisaalta ole olemassa esteperusteita. Tällaisia saneerausmenettelyn aloittamisen esteperusteita on mm:

• Kirjanpidon oleellinen puutteellisuus
• Kyvyttömyys maksaa saneerausmenettelyn kustannuksia
• Saneerausmenettelyn väärinkäyttäminen
• Uusista veloista suoriutumattomuus, eli yhtiö velkaantuu lisää saneerausmenettelyn aikana
• Vahvistamiskelpoisen saneerausohjelman aikaansaamisen epätodennäköisyys

Tuomioistuimen aloittamisharkinnan ja saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen myötä astuvat voimaan lainmukaiset oikeusvaikutukset. Vaikka yrityssaneerauslaki mahdollistaa myös väliaikaisten kieltojen (maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto, ulosmittaus sekä muut täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellot) asettamisen jo ennen aloittamispäätöstä, suhtautuu tuomioistuimet näiden automaattiseen asettamiseen varsin pidättyvästi.

Yrityssaneeraushakemuksen laatii yleensä saneerausmenettelyyn erikoistuneet asianajajat, jotka usein myös jatkavat tuomioistuimen määrääminä saneerausmenettelyn selvittäjinä. Koska velallinen ei saneerausmenettelyn alkamisen vuoksi menetä vallintaoikeuttaan yrityksen omaisuuteen, muodostuu selvittäjän asema ja tehtävä varsin tärkeäksi. Lähtökohtaisesti selvittäjä toimii menettelyn aikana velkojien edunvalvojana ja näin ollen hänen tuleekin olla riippumaton velallisesta.

Saneerausmenettely eli suunnitteluvaihe

Selvittäjän tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä yrityksen toiminnan turvaavan saneerausohjelmaehdotuksen laatiminen. Tämä ohjelmaehdotus on tarkoitus laatia kaikkien yrityksen tärkeimpien sidosryhmien edustajien kanssa yhteistyössä neuvotellen ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Neuvottelujen ja saneerausohjelman laatimisen tarkoituksena on, että selvittäjä objektiivisesti tutkii yrityksen saneeraus- ja toimintakelpoisuuden.

Saneerausohjelmaehdotuksessa pyritään löytämään keinoja yrityksen liiketoiminnan saamiseksi kannattavaksi erilaisten reaali- ja rahaprosesseihin liittyvillä toimenpiteillä ja muutoksilla. Lähes kaikki ohjelmaehdotukset sisältävät myös eri tavalla toteutettuja velkajärjestelyjä. Velkajärjestelyiden tarkoituksena on muuttaa yrityksen lainojen takaisinmaksuehtoja mm. maksuaikataulujen, koron ja viimekädessä myös pääoman suhteen. Oleellista on kuitenkin, ettei velkojien oikeuksia rajoiteta enempää, kun on tarkoituksenmukaista. Maksuohjelma tulisikin mitoittaa velallisen todellisen maksukyvyn mukaan. Sidosryhmien näkökulmasta katsottuna ongelmallista on myös se, että maksuohjelmista tehdään usein ylioptimistisia. Jos velallinen nimittäin asetetaan saneerausohjelman toteuttamisen aikana konkurssiin, ei saneerausveloille yleensä muodostu kovinkaan merkittäviä jako-osuuksia. Tämän vuoksi ohjelmista tulisikin tehdä sellaisia, jotka mahdollisimman hyvin tukisivat yritysten tervehtymistä ja estäisivät yritystä ajautumasta jälkikonkurssiin.

Saneerausohjelman velkajärjestelyn keskeisin ja merkittävin osa on velkojen uudelleenjärjestely eli velkojen ”leikkaaminen.” Vakuudettomien velkojien vähimmäissuoja on määritelty yrityssaneerauslaissa. Sen perusteella vakuudettoman velkojan vähimmäissuoja muodostuu saneerausohjelmaehdotuksen mukaisen kertymän ja konkurssista saatavan jako-osuuden erotuksesta. Mikäli saneerausohjelmaehdotusta vastaan äänestänyt vakuudeton velkoja saattaa todennäköiseksi, että ohjelman mukainen suoritus on arvoltaan pienempi kuin mitä konkurssimenettelyn mukainen jako-osuus olisi, niin saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa.

Päätöksenteko- ja saneerausohjelman vahvistamisvaihe

Selvittäjän laatima saneerausohjelmaehdotus jätetään suunnitelman laatimisen ja velkojien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tuomioistuimelle ensimmäistä alkukäsittelyä varten. Tässä käsittelyssä toimitetaan velallisen velkojen selvittäminen. Nämä velat muodostavat saneerausvelat, jotka joutuvat velkajärjestelyjen kohteeksi.

Alkukäsittelyn päätyttyä tuomioistuin aloittaa velkojien saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä koskevan päätöksenteon valmistelut. Tämän jälkeen ohjelmaehdotus siirretään velkojien autonomian toteutumiseksi velkojien päätettäväksi. Jotta ohjelmaehdotus hyväksyttäisiin ja se voitaisiin tuomioistuimen toimesta vahvistaa, on sen saatava riittävä kannatus velkojaryhmissä.

Velkojien päätöksenteon jälkeen seuraa saneerausmenettelyn vahvistamisvaihe. Siinä tuomioistuin päättää saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamisesta, mikäli enemmistö velkojista on sitä kannattanut. Poikkeustapauksissa on mahdollista, että vaikka velkojien enemmistö onkin ollut ohjelmaehdotusta vastaan niin tuomioistuin vahvistaa sen. Tällöin kuitenkin ehdotuksen on tullut saada yrityssaneerauslain mukainen vähimmäiskannatus. Saneerausohjelman vahvistamiseen jälkeen tulee siitä kaikkia osapuolia sitova ja kaikki saneerausohjelmassa olevat velallisen velvoitteet ja niiden ehdot muuttuvat ohjelmaehdotuksen mukaisiksi.

Saneerausohjelman toteuttaminen

Saneerausohjelman vahvistaminen päättää saneerausmenettelyn käsittelyn tuomioistuimessa ja menettely jatkuu tämän jälkeen tuomioistuimen mahdollisesti määräämän valvojan ja velkojien valvonnassa koko vahvistetun saneerausohjelman toteuttamisen ajan.

Valvojan tehtävänä on valvoa ohjelman toteutusta ja lain säännösten noudattamista. Tuomioistuin ei siis valvo ohjelman toteutumista, vaan se on valvojan ja velkojien tehtävä. Valvoja antaakin määräajoin velkojille ja mahdolliselle velkojatoimikunnalle selvityksiä ohjelman toteuttamisesta. Saneerausohjelman kesto määrätään vahvistamisen yhteydessä. Yleensä ohjelmat kestävät noin 4-7 vuotta, mutta ei ole kuitenkaan harvinaista, että ohjelmat kestävät huomattavasti tätä kauemmin.

Vaikka saneerausmenettelystä voi saada monimutkaisen ja osin epäselvän kuvan, tarjoaa se kuitenkin yrityksille, sen omistajille, velkojille sekä muille sidosryhmille keinon liiketoiminnan pelastamiseen ja kaikkien etujen huomioimisen. Oleellista on hakea apua riittävän ajoissa, jotta saneerausmenettely on läpivietävissä, eikä yritys ole ajautunut liian syvälle vaikeuksiin.

Haasteellisessa tilanteessa on oleellista pitää hyvä huoli yrityksen kirjanpidon ja muun hallinnon ajantasaisuudesta, sekä hyvistä suhteista sidosryhmiin. Avoimuus, aktiivisuus ja ennakointi luo vahvan pohjan yrityksen tervehdyttämiseen, vaikka se edellyttäisi lakisääteistä saneerausmenettelyä.

Lassi Nyyssönen
asianajaja, YTM, osakas

Asianajotoimisto Fenno