Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen

Koronakriisi näkyy myös kiinteistö- ja rakennusalalla, mutta tarve muutokselle on ennallaan. Vuoden 2000 alussa voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia koskeva kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Tässä ajankohtaisessa blogissa käydään lyhyesti läpi uudistushankkeen taustalla olevia kehittämistarpeita, uudistuksen tavoitteita ja sen konkreettisia muutoksia sekä uudistuksen etenemisaikataulua.

Taustalla olevat kehittämistarpeet
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) voimassaolon aikana toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja myös odotettavissa oleva kehitys vaatii maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Tällaisia kehityspiirteitä ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa.
Kehittämistarvetta lisää se, että alueidenkäyttöön vaikuttavat maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait. Tämä kokonaisuus tarvitsee selkeyttämistä. Lisäksi huomioon tulee ottaa EU-lainsäädäntö sekä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia sisältävät kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus.

Tavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia elinympäristöönsä liittyen sekä selkeyttää ja johdonmukaistaa lakitekstiä. Uudistuksessa otetaan huomioon kehittämistarpeet, jotka liittyvät alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tulevaisuuden haasteisiin, muuttuvaan toimintaympäristöön sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksiin.
Lakia uudistettaessa otetaan huomioon muun muassa eri alueidenkäytön suunnittelun laatu, rakentamien laatu- ja vastuukysymykset, viranomaisohjauksen toimivuus sekä myös laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos.

Konkreettisia muutoksia
Merkittävimmät muutokset liittyvät alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Kokonaisuudistuksen yhteydessä on ehdotettu mahdollisuutta siirtyä erillisten asema- ja yleiskaavojen sijaan ns. yhden kuntakaavan malliin.
Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja viisi esimerkkikuntaa (Ilmajoki, Iisalmi, Hyvinkää, Lappeenranta ja Jyväskylä) toteuttivat yhdessä Kuntakaavasimulaation 15.8.-15.12.2019. Kuntakaavasimulaatiohankkeessa testattiin yhden kuntakaavan mallin toimivuutta konkreettisten esimerkkien kautta. Simulaation loppuraportti on julkaistu 28.2.2020. Raportissa todettiin, että yhden kuntakaavan malli voi heikentää jatkuvuutta ja ennakoitavuutta, mutta voi toimia alueilla, joilla rakentamisen paine on vähäinen.

Uudistuksen eteneminen
Ympäristöministeriö, joka vastaa hankkeen valmistelusta, on asettanut kokonaisuudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän, työryhmän ja sidosryhmän keväällä 2018.
Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Voit seurata lainsäädäntöhankkeen etenemistä mm. valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=YM014%3A00%2F2018.

Lisätietoja katso myös:
www.mrluudistus.fi

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/kuntakaavasimulaatio-osoittaa-yleiskaava-tarpeen-myos-tulevaisuudessa

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntakaavasimulaatio_loppuraportti_28022020_0.pdf


Asianajaja, varatuomari Marja-Liisa Järvinen
Asianajotoimisto WINLAW Oy

Maksuttomat neuvontapalvelut kauppakamarin jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa laki-, vero-, talous- ja GDPR-asioissa. Kysymyksiisi vastaavat yritystoimintaan erikoistuneet keskisuomalaiset lakimiehet ja tilintarkastajat. Voit ottaa suoraan yhteyttä yhteistyökumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi kauppakamariin: neuvonta@kskauppakamari.fi.​​​​​​​