Merkittävä työoikeusuudistus: paikallinen sopiminen nyt mahdollista

Kaikissa yrityksissä on ollut mahdollista sopia paikallisesti tietyistä työlainsäädännön mukaisista asioista, kuten esimerkiksi työaikapankin käyttöönotosta. Tällaista sopimista on voitu tehdä ja voidaan edelleen tehdä jopa yksittäisen työntekijän kanssa.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, että tietyistä työsuhteiden ehdoista tai niiden muuttamisesta voidaan sopia paikallisesti eli työpaikkakohtaisesti lain ja työehtosopimuksen määrittämissä rajoissa. Tällaisia asioita, joista määrätään yksinomaan työehtosopimuksissa, ovat mm. lomaraha (lomaltapaluuraha) ja palkan määrä.

1.1.2025 voimaan tulleen uudistuksen myötä paikallinen sopiminen on mahdollista, vaikka työnantajayritys ei kuuluisi työnantajaliittoon, eikä työpaikalla olisi luottamushenkilöä. Muutos ei tarkoita, että työpaikoilla voitaisiin sopia paikallisesti mitä tahansa tai mistä tahansa. Uudistuksen myötä kaikilla yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus sopia asioista, joista aiemmin vain järjestäytyneet työnantajat ovat voineet sopia. Tämä mahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa työehtosopimus, johon paikallisen sopimisen kelpuutus perustuisi, on solmittu lain voimaantulon jälkeen.

Aiemmin yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa työantajaa ei ole voinut tehdä paikallisia sopimuksia, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisikin. Yleissitovaa työehtosopimusta ovat velvollisia noudattamaan kaikki alan työnantajat, vaikka ne eivät olisi järjestäytyneitä työnantajaliittoon. Tässä tervetulleessa uudistuksessa tällaiset paikalliset sopimisen kiellot on poistettu. Nyt myös järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan soveltaa niitä työehtosopimuksen määräyksiä, joilla poiketaan laista ja jotka vaativat paikallista sopimista. Toisin sanoen paikallisia sopimuksia voidaan tehdä myös yleissitovuuskentässä. Tämä parantaa järjestäytymättömien, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten asemaa.

Jatkossa luottamusmiehen puuttuminen ei estä paikallista sopimista. Mikäli työehtosopimuksessa vaaditaan sopijaosapuoleksi luottamusmiestä, mutta sellaista ei ole, eikä työehtosopimuksessa ole sovittu vaihtoehtoista tapaa, sopijaosapuolena voi toimia luottamusvaltuutettu. Jos henkilöstö kuitenkin on valinnut luottamusmiehen, hän toimii sopijaosapuolena entiseen tapaan. Järjestäytymättömien työntekijöiden valitsema luottamusvaltuutettu voi toimia työpaikalla myös rinnakkain luottamusmiehen kanssa.

Työsopimuslain mukaan työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, jos heillä ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä. Mikäli henkilöstöä paikallisessa sopimisessa edustaa luottamusvaltuutettu, työnantajan on edistettävä hänen valmiuksiaan toimia kyseisessä tehtävässä. Käytännössä työnantajalla on velvoite kehittää luottamusvaltuutetun osaamista sekä työpaikan toimintaympäristön tuntemista.

Uudistuksessa estetään niin sanotut keltaiset työehtosopimukset. Keltainen työehtosopimus tarkoittaa järjestelyä, jossa työehtosopimuksen sopijaosapuolena toimiva työntekijäyhdistys ei edusta työntekijöitä aidosti, vaan todellisuudessa yhdistyksen johto koostuu työnantajapuolen edustajista, eikä yhdistyksen aitona tavoitteena ole valvoa työntekijöiden etuja.

Paikalliseen sopimiseen liittyvästä valvonnasta ja riidanratkaisusta vastaisivat jatkossa samat tahot kuin nykyäänkin. Yleissitovuuskentässä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa on kuitenkin lisätty. Henkilöstön edustajan kanssa solmittu paikallinen sopimus on toimitettava työsuojeluviranomaiselle. Toimitusvelvollisuuden tehosteena on laiminlyöntimaksu, jonka määrä vaihtelee 1.000 ja 10.000 euron välillä riippuen työnantajan koosta sekä teon tahallisuudesta ja toistuvuudesta. Myös työnantajan oma-aloitteisuus laiminlyönnin korjaamisessa huomioidaan, koska kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä maksu voidaan määrätä korotettuna.

On tärkeää huomata, että työlainsäädännön pakottavat säännökset turvaisivat kuitenkin jatkossakin työsuhteiden tärkeimmät minimiehdot.

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä voit hyödyntää maksutonta neuvontaa esimerkiksi laki-, talous-, työsuhde- ja tietosuoja-asioissa. Lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi tai ole suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme.