Metsä-Multian Kai Laaja ja Nisula Forestin Kalle Mattsson: Biotalous ei ole tyhjä muotisana

Nisula Forestin myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Mattsson ja Metsä-Multia Oy:n yrittäjä Kai Laaja ovat samaa mieltä biotalouden tulevaisuudennäkymistä. Uudet investoinnit esimerkiksi Äänekoskella, Pietarsaaressa, Kymissä ja Varkaudessa antavat varmuutta alalle, mutta esimerkiksi energiaverotuksessa ja maaseudun pitämisessä asuttuna on vielä tehtävää.

Biotalous näkyy otsikoissa, biotalous on hallitusohjelmassa ja biotaloudesta puhutaan neuvotteluhuoneissa. Kyynisimmät ovat naureskelleet, että biotalous on vain peitenimi maa- ja metsätaloudelle.

– Kyllähän minäkin aluksi ihmettelin, että eikö biotalous tarkoita ihan samaa vanhaa metsätaloutta. Mutta kyllä siinä on järkeä, sillä biotalous on laajempi asia. Hyvä esimerkki on Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas. Siellä puusta valmistetaan sellun lisäksi monenlaista energiasta entsyymeihin, sanoo Metsä-Multia Oy:n yrittäjä Kai Laaja.

Metsä-Multia Oy:n palveluksessa on 38 raskasta metsäkonetta ja 70 työntekijää, jotka korjaavat 700 000 mottia puuta Keuruun, Kivijärven ja Pieksämäen välisellä alueella. Metsä-Multia on suurehko metsäkonealan yritys, sillä perinteisesti urakoitsijalla on yksi tai muutama kone, tyypillisesti hakkuu- ja ajokoneen muodostama pari.

– Meidän kannaltamme ei ole juurikaan väliä tehdäänkö puusta energiaa, paperia vai sahatavaraa. Pääasia että puulle on käyttöä. Eri käyttötarkoitukset tasapainottavat toisiaan. Kun painopaperin käyttö maailmassa on vähentynyt, niin pakkauskartongin ja pehmopaperin käyttö on lisääntynyt. On ollut myös ilo huomata, miten monia uusia käyttötarkoituksia puulle on viime aikoina kehitetty, sanoo Laaja.

Suomalainen puunkorjuu maailman tehokkainta

Suomalainen puunkorjuu on todennäköisesti maailman tehokkainta. Metsäteollisuuskaan ei tuo raakapuuta ulkomailta hinnan vuoksi, vaan tasapainottaakseen eri puulajien saatavuutta.

– Puun tasaisesta saatavuudesta on vastuu kaikilla osapuolilla. Kaupunkilaismetsänomistajan, jolla ei ole taloudellista pakkoa myydä puuta, olisi hyvä muistaa, että metsäteollisuus tarvitsee tasaisesti puutavaraa pyöriäkseen. Jos esimerkiksi Kuopioon kaavailtu sellutehdas toteutuu, niin puukaupan on todellakin käytävä, että raaka-ainetta riittää kaikille, sanoo Nisula Forest Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Mattsson.

Nisula Forest valmistaa puunkorjuussa tarvittavia koneita kuten harvennushakkuukoneita, hakkuupäitä, kouria ja kuormaimia Jämsän Hallissa. Nisula Forest on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa neljässä vuodessa ja sen tuotteita viedään yhä useampiin maihin.

Mattssonin mukaan sahatavaran, sellun ja paperin kysyntä riippuu paljon maailmanlaajuisista päätöksistä, mutta energiapuun kysyntä on paljolti suomalaisten poliitikkojen käsissä.

– Kotimaisen ja uusiutuvan energiapuun käyttö on vielä aivan lapsenkengissä ja sen mahdollisuudet ovat valtavat. Puuta kyllä riittää kaikille toimijoille, vaikka energiapuun käyttöä edistettäisiin esimerkiksi verotuksella. On karmea katsella kivihiilikasoja suomalaisten voimalaitosten pihoilla, kun ympärillä kasvaa harvennusta kaipaavaa metsää ja koneyrittäjät ovat vailla töitä, sanoo Mattsson.

Koneista ei pula, mutta työntekijöistä voi tulla

Sekä Mattsson että Laaja ovat huolissaan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Kun maaseutu tyhjenee, niin potentiaalisia metsäkoneenkuljettajia on yhä vähemmän. Helsinkiläisestä lukiosta on turha etsiä tulevia konemiehiä. Koneista sen sijaan ei tule pula, vaikka puunkäyttö kasvaakin, sillä suurin osa Suomen metsäkoneista työskentelee yhdessä tai kahdessa vuorossa.

– Ihmisillä on metsäalasta vanhanaikaisia käsityksiä. Työ on fyysisesti kevyttä, mutta muuten haastavaa. Työhyvinvointiin ja ergonomiaan kiinnitetään paljon huomiota, sanoo Laaja.

– Metsäyhtiöiden kannattaisi oman tulevaisuutensakin vuoksi huolehtia siitä, että metsäkoneyrittäjillä on menestymisen mahdollisuudet. Toisaalta suuret investoinnit kuten Äänekosken biotuotetehdas ovat lisänneet selvästi kiinnostusta ja opiskelijamääriä alalla. Se on sama ilmiö kuin urheilussa, että Selänteen perässä tulee paljon junnukiekkoilijoita tai Niemisen jälkeen paljon tennisharrastajia, sanoo Mattsson.

Sekä Mattsson että Laaja ovat jäseniä Keski-Suomen Kauppakamarin Luonnonvara- ja energiavaliokunnassa. Valiokuntaa he pitävät erinomaisena paikkana verkostoitumiseen ja Kauppakamarin kontakteilta on saatu vuosien varrella hyviä vinkkejä liiketoiminnan hoitamiseen.