04.10.2017 09:17
Mikä on tärkeää kansainvälistymisessä?
Kansainvälistymiseen ei ole oikeaa tai väärää tapaa, on vain valikoima erilaisia vaihtoehtoja.
Kansainvälistyminen on prosessi, ei projekti. Se koostuu useista osaprosesseista, jotka toteutetaan osa kerrallaan tärkeysjärjestyksessä. Osalle yrityksistä kansainvälistyminen on MUST, jotta yritys menestyy. Toiselle se sen sijaan on DON’T…
Kotiläksyt on tehtävä ensin huolellisesti. Selvitä oma maailmankartta ja kysy itseltäsi, miksi haluat lähteä vientimarkkinoille tai luomaan kansainvälisiä liikeyhteyksiä tuontia varten. Sen jälkeen edetään palanen kerrallaan, joista yksi on päättää, hakeako kumppanuuksia vai edetä itse.
Miten kansainvälistyminen toimii käytännössä? On siis edettävä osa kerrallaan. On valittava maa tai markkina, johon tuote viedään tai josta tuodaan. Hyvin harva yritys, jos mikään, voi edetä suoraan globaaliksi. Markkinan valintaan on käytettävä aikaa; mikä on tuote, mikä on tarvittava osaaminen ja niin edelleen.
Jos vertaa, kuinka paljon 30 vuotta sitten oli kansainvälisesti toimivia yrityksiä, nykytilanteeseen, kasvu on ollut huikeaa! Aikaisemmin isotkin yritykset lähtivät hyvin varovaisesti kansainvälistymään, nykyään yritykset lähtevät liikkeelle paljon rohkeammin. Siihen vaikuttavat vapaampi kauppa, ihmisten kansainvälisyys yleisesti, helpompi tiedon jakaminen ja monet muut tekijät.
Yhdeksi merkittäväksi tekijäksi kansainvälistymisessä nostaisin kyvyn toimia markkinoilla ’paikallisen’ tapaan. Monesti kuvitellaan, että ainoa edellytys tähän on kielitaito. Usein myös ajatellaan, että suomalaisilla on hyvä kielitaito, kun meillä osataan englantia. Valitettavasti se ei vielä riitä markkinoilla alkua pidemmälle. Esimerkiksi alkuvuoden 2017 Tullin tilastoista selviää, että Suomen suurimmat kauppakumppanit olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina ja Hollanti. Jokaisella näistä on käytössään eri äidinkieli (tai useampia), joka ei ole englanti. Englanninkielisistä maista USA on vasta kuudentena. Sitä seuraavaksi tärkein kauppakumppani on Ranska ja sen jälkeen vasta UK.
On totta, että bisneksen kieli on englanti ja sitä hallitsemalla päästään alkuun, voidaan löytää sopivat partnerit ja tutkia vaihtoehtoja. Mutta oikeasti menestyäkseen yrityksen on kyettävä kommunikoimaan ja toimimaan maassa maan tavalla – When in Rome, do as the Romans do!
Täytyy osata kieli ja tuntea kulttuuria ja tapoja – täytyy osata toimia kuin paikallinen. Tätäkään ei voi tarpeeksi korostaa. Usein on niin, että yritys joutuu kilpailemaan paikallisen toimijan tai sellaisen yrityksen kanssa, jolla on paikallinen partneri.
Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnassa mietittiin, miten keskisuomalaisia yrityksiä voidaan auttaa kansainvälistymisessä, ja yhteistyössä syntyi Kauppakamari Lounge. Yksi tärkeä tekijä Kauppakamari Loungen perustamisessa on ollut käytännön kokemusten ja kontaktien jakaminen. Loungen kautta yrityksen on mahdollista laajentaa omaa näköpiiriään, vertailla toimintaansa muihin ja yhdistää muiden kokemuksia omiin kokemuksiin. Kauppakamari Loungen jäsenyys sisältää kansainvälisen verkoston, maatietoutta, koulutusta, bisnestreffejä, neuvontaa sekä kontaktien ja kokemusten jakamista.
Kirjoittaja on POTRA-NIS Oy:n toimitusjohtaja Martti Korhonen, jolla on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. POTRA on teollisten yritysten kumppani kansainvälisen myynnin ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä.
