Miksi kriiseihin pitää varautua?

Kriiseihin liittyy aina yllätys ja negatiiviset seuraukset, oli niiden syyt mitkä tahansa. Jokainen kriisi on ennen kaikkea johtamistilanne, jossa tavoitteena on kriisin negatiivisten vaikutusten nopea ja määrätietoinen patoaminen.

Kriiseihin liittyy aina yllätys ja negatiiviset seuraukset, oli niiden syyt mitkä tahansa. Onnettomuudet, kuten tulipalo, sähkökatko tai rikos keskeyttävät organisaation arjen ja vaativat tilannejohtamista, johon organisaatiossa pitää olla valmius. Kriisitilanne ei ole harjoitustilanne. Nykyjulkisuus on armotonta eikä yhtäkään tiedotetta tai twiittiä voi lähettää ilman hallittua tilannejohtamista. Huonosti johdetun kriisin negatiivinen käsittely riisuu organisaation paljaaksi ja pitkään jatkuessa julkisuus paljastaa lopulta kaikki organisaatiossa olevat heikkoudet ja vahvuudet. Palautumisen tie voi olla kuoppainen, pitkä ja raskas.

Jokainen kriisi on ennen kaikkea johtamistilanne, jossa tavoitteena on kriisin negatiivisten vaikutusten nopea ja määrätietoinen patoaminen.

Kriisijohtaminen ei ole yksilösuoritus vaan se vaatii hiottua yhteistyötä. Yhteistyössä työkaluina ovat kriisisuunnitelmat ja varautuminen sekä kriisin johtoryhmän jäsenten sisäinen, kumuloituva osaaminen. Kriisi on organisaatiolle stressitila, jossa se vajoaa koulutuksensa tasolle. Kun kriisi puhkeaa, jokainen varautumiseen, suunnitteluun ja taitojen lisäämiseen käytetty työtunti muuttaa velat saataviksi. Siksi varautumisen tulisi olla kiinteä osa jokaisen organisaation johtamista. Kriisitilanne on aina mahdollisuus yksittäiselle johtajalle näyttää kykynsä ja johdattaa organisaatio takaisin luottamuksen rakentamisen polulle.

Mietitäänpä hetki, mitä asioita kuuluu kriisijohdon vastuulle kriisitilanteessa. Aloitetaan oikeasta tilannekuvasta, joka edellyttää organisoitumista, selkeää työnjakoa ja avainhenkilöiden tunnistamista.
Oikean tilannekuvan perusteella voimme arvioida kriisin vaikutuksia omaan toimintaan, sidosryhmiin, kumppaneihin ja henkilöstöön. Henkilöstö on kriisitilanteessa tulilinjalla, joten heidän tukemisensa on keskeinen osa kriisivalmiutta. Kriisi ravistelee organisaation rakenteita ja lamaannuttaa työyhteisöä. Kriiseihin varautuminen ja valmiuden jatkuva päivittäminen ovat keino tarkastella erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden lukuisia vaikutuksia ja ratkaista ongelmia ennen kuin ne tulevat ilmi kriisin puhjettua.

Yritysten hyvä maine perustuu hyviin tekoihin, todetaan Luottamus & Maine -tutkimuksen otsikossa, jossa vuoden 2019 hyvä- ja huonomaineisimmat yritykset on listattu. Listan negatiivista kärkeä pitää hoivapalveluyritys Attendo. Uutena samalla listalle on joutunut Posti, joka joutui negatiivisen uutisoinnin kohteeksi tämän vuoden elo-syyskuussa. Kerran koettu julkinen riepottelu on paljastanut epäkohtia, jotka koettelevat yritystä kohti tunnettua luottamusta.

Tilannejohtaminen merkitsee moniammatillista yhteistyötä, jossa jokaisen jäsenen osaamista ja ammattitaitoa tarvitaan kriisin ratkaisemiseksi.

Kun organisaatiollasi on riittävää valmiutta käynnistää ja johtaa vaativaa tiimityötä, kriisi voidaan ratkaista. Silloin organisaatio voi olla vahvempi ja sen julkisuuskuva kirkkaampi kuin ennen kriisin puhkeamista.

Marko Kilpinen, toimitusjohtaja Maarit Pedak, viestinnän asiantuntija
Incident Management Solutions Finland Oy
www.imsolutions.fi

Juttu on julkaistu myös Kauppakamari-lehdessä numerossa 4/2019.