Miltä kauppapolitiikka näyttää vuonna 2022?

Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala

Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala

Mitä kauppapolitiikka lopulta tuo tullessaan vuoden aikana, on vaikea arvailla. Varmaa on, että epävarmuus ja jännitteinen ilmapiiri jatkuvat. Politiikka ja kauppapolitiikka kietoutuvat aiempaa tiiviimmin yhteen. Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi myös kauppapolitiikkaan, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Toivakka listaa, mikä maailmantaloudessa tapahtuu vuoden 2022 aikana.

Kauppakonfliktit jatkuvat

Suurvaltojen väliset jännitteet voimistuvat ensi vuonna. Taloudelliset painostuskeinot ovat jo olleet käytössä suurvaltojen välillä, mutta myös EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Venäjän välillä.

Pakotteiden käyttö pitkittyy ja teho hiipuu. Siksi entistä järeämpiä taloudellisia painostuskeinoja pohditaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kauppapolitikkaa käytetään entistä enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittisena painostuskeinona.

Yrityksille geopolitiikan ja kauppapolitiikan tiivistyminen heijastuu liiketoiminnassa mahdollisina rajoitteina ja ilmapiirin kiristymisenä eri maissa. Kiina kääntyy sisäänpäin ja jatkossa on entistä enemmän toimialasta kiinni, miten yrityksiä maassa kohdellaan. Venäjä testaa lännen reaktiota uhkaavilla vaatimuksillaan ja horjuttaa toimillaan EU:n yhtenäisyyttä.

“Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että jännitteiden vähentämiseksi ponnistellaan. Diplomatiasta ei kaikkien jännitteiden keskellä saa tulla alikäytetty ja aliarvostettu työkalu”, Toivakka sanoo.

Maailman suurin vapaakauppasopimus astuu voimaan

Vuoden 2022 alussa astuu voimaan maailman suurin vapaakauppasopimus. RCEP-sopimukseen on sitoutunut viisitoista Aasian ja Tyynenmeren maata ja se kattaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

Sopimuksen voima on alueellisuudessa ja mukana oleva Kiina näyttää voimaansa liittoutumalla alueen muiden valtioiden kanssa. Kiina on aktivoitunut vapaakauppasopimuksissa ja alkanut ymmärtämään yhteisten kaupan pelisääntöjen merkityksen, kun se on kasvamassa maailman talouden suurvallaksi.

“Uuden sopimuksen myötä valtioiden välinen kauppa helpottuu yhteisten standardien, kaupan pelisääntöjen ja alkuperäsääntöjen myötä. Sopimus tulee kiihdyttämään maiden välistä kauppaa, mutta se helpottaa jossain määrin myös suomalaisten yritysten liiketoimintaa alueella, kun pelisäännöt ovat yhtenäiset näin laajalla alueella”, Toivakka sanoo.

EU on solminut yli 40 vapaakauppasopimusta ja se on ollut aktiivinen vapaakaupan edistäjä, mutta käynnissä olevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä ja muutoinkin eurooppalaiset vapaakaupan puolestapuhujat ovat olleet harvassa.

“Ensi vuonna Ranskan puheenjohtajakaudella ei EU:ssa vapaakauppaa edistetä. Sen sijaan protektionistiset, eurooppalaisia yrityksiä suojaavat voimat vahvistuvat EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikassa. Muun Euroopan kannalta suunta on väärä, sillä pandemiasta elpyvä Eurooppa ja eurooppalaiset yritykset tarvitsevat entistä selkeämpiä kaupan pelisääntöjä ja alempia tulleja”, Toivakka sanoo.

EU:n uusi kauppapoliittinen ase ei saa johtaa koston kierteeseen

EU:n kauppastrategia on tuonut turvallisuustavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalle. EU:ssa on tahtoa vahvistaa unionin ulko- ja turvallispoliittista roolia. Se konkretisoituu ensi vuonna ottamalla käyttöön komission esittämän nopean toiminnan kauppapoliittisen työkalun, joka voidaan ottaa käyttöön ilman yksittäisten jäsenmaiden suostumusta. Kritiikistä huolimatta sen valmistelu etenee, koska tarve EU:n itsenäiselle reaktiolle on kasvava, kun unioniin tai jäsenmaahan kohdistuu poliittista painostusta.

“Pakotteilla on aina vaikutusta myös pakotteen asettajaan. On välttämätöntä, että eurooppalaisten, myös suomalaisten yritysten ääntä kuullaan niitä valmisteltaessa. Pakotteiden käyttö ei saa johtaa pitkittyneeseen koston kierteeseen, jossa kärsijöinä olisivat suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Se ei saa myöskään haitata kilpailukykyämme ja johtaa yhä lisääntyvään protektionismiin”, Toivakka sanoo.

Transatlanttiset suhteet voimistavat Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa

Transatlanttisten suhteiden lämpeneminen tarjoaa eurooppalaisille yrityksille rajattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Kahdenvälisten kiistojen sopiminen sekä tänä vuonna perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja teollisuusneuvosto tarjoaa hyvän alustan kauppasuhteiden tiivistämiselle. Neuvoston työ keskittyy kauppaan ja teknologiaan suomalaisille yrityksille tärkeillä sektoreilla, kuten ICT-turvallisuus, ilmasto- ja vihreä teknologia, tekoäly, digiteknologia.

“On tärkeää, että vuonna 2022 neuvoston toiminta on säännöllistä ja sen työ keskittyy laajemmin alueiden välisten kaupan esteiden poistamiseen sekä yhteisten teknologiastandardien ja turvallisten toimitusketjujen luomiseen. Haasteena tulevana vuonna on Yhdysvaltojen poliittinen kahtia jakautuminen, joka varmasti vahvistaa protektionistisia voimia maan sisällä”, Toivakka sanoo.