Minne Keski-Suomi suuntautuu?

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Viime aikoina on ollut paljon esillä vaativien leikkausten ja syöpähoitojen keskittäminen yliopistosairaaloihin. Asetuksen myötä Jyväskylä menettää vaativia leikkauksia Kuopioon, olkoonkin, että alkuperäiseen suunnitelmaan jonkinlainen torjuntavoitto asiantuntijoiden mukaan saavutettiin.

Myös Keski-Suomen kauppakamari vetosi ministeri Kiuruun vaativien leikkausten säilyttämisen puolesta. On useita syitä, miksi edellä mainittuja asioita ei pidä siirtää pois Jyväskylästä. Syöpähoidoissa ja leikkauksissa on kyse muustakin kuin varsinaisesta leikkauksesta.

Keski-Suomi on elinvoimainen ja vahva alue, joka tarvitsee ja ansaitsee tällaista toimintaa. Monipuolisilla terveydenhuollon toiminnoilla on iso merkitys seutukunnan elinvoimaisuudelle.

Keski-Suomeen on tehty tulevaisuuden kannalta perusteltu suuri sairaalainvestointi. Olisi täysin absurdia, jollei sairaalaa pystytä hyödyntämään täysimääräisesti nyt tai etenkään tulevaisuudessa.

Vuosikymmenten kehittämistyö ja laaja osaaminen uhkaavat valua hukkaan. Myöskään läheiset eivät voi välimatkan takia olla samalla tavalla potilaan tukena hoitoprosessin aikana.

Koska asiakkaalla on valinnanvapaus, osa valitsee joka tapauksessa Kuopion sijasta Tampereen, sillä se on keskisuomalaiselle luontaisempi asiointisuunta.

Aiheen ympärillä pyörinyt keskustelu saa tarkastelemaan Keski-Suomen asemaa ja suuntautumista laajemminkin kuin vain terveydenhuollon näkökulmasta.

AVI menetettiin aikoinaan Vaasaan ja ervassa suunta on Kuopioon, vaikka molemmat ovat selkeästi Jyväskylää pienempiä maakuntakeskuksia. Poliisinjohto taas menetettiin Tampereelle. Näyttää siltä, että aluepoliittiset päätökset kiertävät Keski-Suomen. Valtiovalta ei kuuntele eikä toimenpiteillään tue riittävässä määrin Keski-Suomen tilannetta ja ajatuksia.

Aika ajoin onkin syytä tarkastella ja muuttaa näitä päätöksiä. Jyväskylä on kuitenkin selkeästi esimerkiksi Vaasaa, Seinäjokea ja Kuopiota suurempi kasvukeskus ja on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Keski-Suomi pärjää aina 2040-luvulle Pohjois-Savoa ja Etelä-Pohjanmaata paremmin. Tämän täytyy näkyä myös päätöksenteossa ja alueellistamisessa.

Herää kysymys, mihin asti valtiovalta voi määritellä, minne maakunta suuntautuu. Keski-Suomen tulee saada olla itse päättämässä, mihin suuntiin yhteistyötä tehdään. Keski-Suomen päättäjien ja toimijoiden tuleekin vaikuttaa voimakkaammin siihen, että Keski-Suomi saa ansaitsemansa aseman valtiovallan päätöksenteossa.

Elinkeinopolitiikan, elinvoiman ja saavutettavuuden näkökulmasta Keski-Suomelle luontevampi suunta on Pirkanmaa. Toki sekä yritykset että yksityiset tekevät yhteistyötä yli maakuntarajojen.

Raideliikenteen parantamiseen Tampereen suuntaan on saatu mukavasti panostuksia, samoin kuin lentoliikenteeseen valtion tukemana. Nopeat yhteydet kasvukolmioon Tampere-Turku-Helsinki auttavat Keski-Suomea pysymään elinvoimaisena, houkuttelevana ja kasvavana maakuntana. Siihen tarvitaan myös hyviä yhteyksiä maanteitse, kuten nelos- ja ysitien parantamista.

Kun kyse on Keski-Suomesta ja suuntautumisesta, ei vanhoja rakenteita pidä ylläpitää uppiniskaisesti. Keski-Suomi suuntautuu kasvu-Suomeen!

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari