16.01.2019 15:20

Näppärä hyödyllisyysmallioikeus

Kun hyödyllisyysmallioikeus rekisteröidään pelkkien muodollisuuksien tutkimisen jälkeen, edellyttää patentin saaminen erillistä myöntämispäätöstä patentin myöntämisedellytysten tutkimiskäsittelyn jälkeen. Tämä vie usein vähintään puolitoista vuotta. Hyödyllisyysmallioikeus rekisteröidään yleensä parissa kuukaudessa. Koska suojavaikutus alkaa rekisteröinnistä, on yksinoikeus keksintöön saatavissa sen avulla merkittävästi nopeammin.

Erityisesti pk-yrityksen kannalta merkittävä ero suojamuotojen välillä on riitatapauksessa, kun joku loukkaa suojaoikeuden haltijalle kuuluvaa yksinoikeutta. Monesti markkinaoikeuteen jätetyn loukkauskanteen jälkeen väitetty loukkaaja pyrkii saamaan päätöksen, jolla suojaoikeus mitätöidään, jolloin loukkausoikeudenkäynniltä katoaa peruste.

Patenttien mitätöintikäsittelyt käsitellään Suomessa markkinaoikeudessa riitaisena juttuna, eli häviäjä maksaa pääsääntöisesti myös voittajan asianosaiskustannukset. Erona tähän, hyödyllisyysmallioikeuksien mitätöinnistä päätetään Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmalliosastolla. Tämä käsittely kestää noin puoli vuotta, ja kumpikin osapuoli vastaa pääsääntöisesti omista kuluistaan. Markkinaoikeus toimii valitusasteena, ja siinäkin kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan.

Pienemmän oikeudenkäynnin kuluriskin takia hyödyllisyysmallioikeus voi olla monessa tilanteessa hyvin näppärä ratkaisu etenkin odotettavissa olevia suoria tuotekopiota varten. Tämä pätee esimerkiksi silloin, jos tuote on teknisesti suhteellisen yksinkertainen valmistaa ja sillä on suhteellisen korkea myyntikate.

Varsinainen iso etu patenttiin nähden on kuitenkin se, että hyödyllisyysmallioikeudella pystytään suojaamaan myös keksintöjä, jotka eivät ole patentoitavissa. Varsin vähän julkisuutta saaneessa korkeimman hallinto-oikeuden 20.2.2017 antamassa päätöksessä 1655/2/15 todetaan, että Patentti- ja rekisterihallitus ja markkinaoikeus ovat arvioineet hyödyllisyysmalleilta edellytettävää keksinnöllisyyttä väärällä tavalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan keksintö saattaa erota tunnetusta tekniikasta hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, vaikka alan ammattilainen päätyisi hyödyllisyysmallin mukaiseen ratkaisuun etenemällä tunnetusta tekniikasta ilman patenttilaissa tarkoitettua keksinnöllistä oivallusta. Näin on, jos se esimerkiksi eroaa lähintä tunnettua tekniikkaa edustavassa julkaisussa kuvatusta ratkaisusta sellaisten elementtien osalta, jotka eivät ole itsessään triviaaleja.

Tämä kuulostaa yksinoikeuden hakijan kannalta melkein liiankin hyvältä. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toppuuttelee, ettei tavanomaisena tuotekehittelynä ilmenevää alan yleistiedon soveltamista tunnetun tekniikan tasoon voida pitää riittävänä keksinnöllisyyden saavuttamiseksi.