Niukat resurssit tulee ohjata tulevaisuuden rakentamiseen

Vaalit ovat takana, hallitusta muodostetaan ja hallitusneuvotteluissa käydään kiivaita keskusteluja Suomen suunnasta seuraavalle neljälle vuodelle. Keskusteluissa korostuvat keinot, joilla Suomi nostetaan takaisin menestyksen tielle.

Aiemmissa kirjoituksissani olen nostanut muun muassa työhön kannustamisen ja osaamisen sekä siihen panostamisen merkityksen, kun määritellään tulevaisuuden Suomen suuntaa. Onko se vastuullinen kasvu vai hidas kuihtuminen, muutoksen voimme tehdä me.

Yritykset ja yksityiset yrittäjät ovat merkittävässä roolissa. Jotta yritykset voivat harjoittaa yritystoimintaa, investoida ja työllistää ja sitä kautta tuoda verotuloja ja hyvinvointia Suomeen, tarvitsevat ne vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Tehdään päätöksiä, jotka ovat perusteltuja ja ennakoitavissa.

Julkinen talous on ollut heikolla tolalla, ja rahoitus tulee olemaan tiukassa. Selvää on, että Suomen julkisyhteisöjen sadan miljardin euron potissa on leikkaamisen varaa. Palveluiden karsimiseen ja toiminnan tehostamiseen tulee olla rohkeutta joka tasolla.

Onkin tuhannen taalan kysymys, mistä leikataan niin, että sillä on mahdollisimman vähän heikentäviä vaikutuksia tulevaisuuden menestymiselle.

Ylimääräisestä byrokratiasta voidaan ainakin leikata. Vuosien varrella kunnille on sälytetty paljon uusia tehtäviä, ja siksi julkisen sektorin toiminnat onkin käytävä läpi tiheällä kammalla ja tehtävä karsintaa.

Esimerkki ylimääräisestä byrokratiasta ovat julkisiin hankintoihin liittyvät vaatimukset, jotka ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Ne aiheuttavat ylimääräistä työtä tarjouksentekijöille ja pienentävät sitä joukkoa, joka julkisiin kilpailutuksiin voi tai haluaa osallistua.

Julkisten toimijoiden levittäytyminen monelle toimialalle on aiheuttanut kilpailun vääristymistä. On ateriapalveluita, kiinteistö- ja jätehuoltoa taikka kuljetuksia. Kun kurkistetaan vielä verhon taakse, paljastuu karu tosiasia, että ostamalla osuuden monikunnallisesta yhtiöstä kunnan on mahdollista ostaa palveluita ilman kilpailutusta.

Vähäiset resurssit tulee kohdistaa niin, että kansakuntamme tulevaisuuden menestys mahdollistetaan. Julkisten varojen käyttö tulevaisuuden toivoihin eli lasten ja nuorten koulutukseen on oikeutettua. Nuorissa on tulevaisuus.

Toinen esimerkki perustellusta julkisten varojen käytöstä ovat TKI-panostukset. Satsaukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kantavat hedelmää uutena kasvuna ja työpaikkoina. On pidettävä huolta, että TKI-rahoitusta saadaan kanavoitua Keski-Suomeenkin. Haastankin paikallisia yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön hyviin TKI-kehittämishankkeisiin.

Saavutettavuus nousee kyselyissämme yhtenä tärkeimpänä kilpailukykyisen toimintaympäristön tekijänä. Keski-Suomen saavutettavuudelle tärkeitä hankkeita ovat muun muassa Valtatie 4 Vaajakosken kohdalla, ysitie Tampereen suuntaan ja kaksoisraide Jyväskylän ja Tampereen välille. Myös perusväylänpitoon tarvitaan rahoitusta.

Päätöksentekijöiltä ja julkisen hallinnon toimijoilta tarvitaan innovatiivisuutta. Käytetään niukat resurssit hyvin.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 15.5.2023.