30.12.2014 08:19
Ohjelmistopatentoinnissa dramaattinen käänne USA:ssa
BLOGI/KIMMO HELKE: USA:ssa on perinteisesti ollut mahdollista saada suojaa laajemmin kuin muualla maailmassa liiketoimintaan liittyvien keksintöjen suhteen. Usein Euroopassa patentointi on törmännyt siihen, ettei keksintö sisällä uutta teknillistä oivallusta vaan mm. ei-teknisiä kaupallisia piirteitä. USA:ssa patenttisuojaus on saattanut onnistua.
Nyt tilanne on muuttunut USA:n korkeimman oikeuden päätöksen ns. Alice-päätöksen johdosta. Patenttioikeusjutussa Alice Corp vs. CLS International patentit on todettu mitättömiksi. Patenttivaatimukset eivät päätöksen mukaan anna oleellisesti enempää suojaa kuin ohjeen toteuttaa välimiesmenettelyn koskien 'abstraktia idea'. Päätös lienee selkeimmillään tulkittaessa siten, ettei vanhan tunnetun manuaalisen prosessin automatisointi tietokoneella ole (enää) patentoitavaa.
Kansankielellä voisi sanoa, että nyt USA edellyttää, että patentoitavissa ohjelmistoratkaisuissa on keksintö. Aivan kuten muissakin keksinnöissä, tulee ohjelmistopatenteissa olla teknillinen ratkaisu teknilliseen ongelmaan. Tässä suhteessa eurooppalainen ajattelu on aikaisemmin poikennut USA:n patenttikäytännöstä. Nyt lopputulokset rinnakkaisista prosesseista tulevat olemaan lähempänä toisiaan.
USA:n korkeimman oikeuden päätöksessä on omituista se, ettei (teknillisen) keksinnöllisyyden vaatimusta saatettu voimaan muuttamalla uutuus/keksinnöllisyyskriteerejä vaan sulkemalla tietyt ohjelmistokeksinnöt ei-patentoitavien ratkaisujen joukkoon. Koska keksinnöllisyyden riman nostaminen perustuu siis aivan toisenlaiseen ajatteluun kuin Euroopassa, voidaan edelleen odottaa hajontaa patentoitavuuden suhteen USA:n ja Euroopan (muun maailman) välillä, vaikka ei enää niin paljon kuin ennen.
Päätöksellä oli välittömät seuraukset USA:n patenttivirastossa. Jopa 800 hyväksymisjonossa olevaa patenttihakemusta vedettiin takaisin käsittelyyn ja niihin lähettiin hylkäystä koskeva välipäätös. Mukana lienee muitakin kuin lopullisesti hylättäviä patenttihakemuksia.
Nyt tiedetään, että ohjelmiston patentointia voidaan perustella hakemalla etäisyyttä Alice-päätöksen perusteisiin. Tämä onnistuu sellaisten ratkaisujen yhteydessä, joissa
Ohjelmistojen patentointi on yleensä ollut helpompaa ns. sulautetuissa järjestelmissä kuten esimerkiksi matkapuhelimen yhteydessä. Tämä ei enää päde suoraan. Jos laitepuolella ei ole mitään uutuutta, ollaan patentoinnin suhteen vaikeuksissa, ellei ohjelmisto sinänsä ole yllättävä.
USA:n dramaattisella käänteellä on varmasti globaalia vaikutusta. Se leikkaa matalan keksinnöllisyyden ohjelmistojen patentointia jo lähtömaassa, koska USA on usein tärkein kohdemaa. Käänne on niin merkittävä ja yllättävä, ettei sen kaikkia vaikutuksia vielä edes tiedetä. USA:n patenttivirasto pyrkii vakiinnuttamaan uuden linjan, joka vahvistuu ylempien oikeusasteiden päätösten myötä.
Kimmo Helke
Kespat Oy
Nyt tilanne on muuttunut USA:n korkeimman oikeuden päätöksen ns. Alice-päätöksen johdosta. Patenttioikeusjutussa Alice Corp vs. CLS International patentit on todettu mitättömiksi. Patenttivaatimukset eivät päätöksen mukaan anna oleellisesti enempää suojaa kuin ohjeen toteuttaa välimiesmenettelyn koskien 'abstraktia idea'. Päätös lienee selkeimmillään tulkittaessa siten, ettei vanhan tunnetun manuaalisen prosessin automatisointi tietokoneella ole (enää) patentoitavaa.
Kansankielellä voisi sanoa, että nyt USA edellyttää, että patentoitavissa ohjelmistoratkaisuissa on keksintö. Aivan kuten muissakin keksinnöissä, tulee ohjelmistopatenteissa olla teknillinen ratkaisu teknilliseen ongelmaan. Tässä suhteessa eurooppalainen ajattelu on aikaisemmin poikennut USA:n patenttikäytännöstä. Nyt lopputulokset rinnakkaisista prosesseista tulevat olemaan lähempänä toisiaan.
USA:n korkeimman oikeuden päätöksessä on omituista se, ettei (teknillisen) keksinnöllisyyden vaatimusta saatettu voimaan muuttamalla uutuus/keksinnöllisyyskriteerejä vaan sulkemalla tietyt ohjelmistokeksinnöt ei-patentoitavien ratkaisujen joukkoon. Koska keksinnöllisyyden riman nostaminen perustuu siis aivan toisenlaiseen ajatteluun kuin Euroopassa, voidaan edelleen odottaa hajontaa patentoitavuuden suhteen USA:n ja Euroopan (muun maailman) välillä, vaikka ei enää niin paljon kuin ennen.
Päätöksellä oli välittömät seuraukset USA:n patenttivirastossa. Jopa 800 hyväksymisjonossa olevaa patenttihakemusta vedettiin takaisin käsittelyyn ja niihin lähettiin hylkäystä koskeva välipäätös. Mukana lienee muitakin kuin lopullisesti hylättäviä patenttihakemuksia.
Nyt tiedetään, että ohjelmiston patentointia voidaan perustella hakemalla etäisyyttä Alice-päätöksen perusteisiin. Tämä onnistuu sellaisten ratkaisujen yhteydessä, joissa
- ratkaisu perustuu teknisesti uuteen algoritmiin
- mukana on uutta hardware- eli laitetekniikkaa jollain tavalla
- ohjelmistoratkaisu on uudessa teknologiassa tai tekniikan alueella.
Ohjelmistojen patentointi on yleensä ollut helpompaa ns. sulautetuissa järjestelmissä kuten esimerkiksi matkapuhelimen yhteydessä. Tämä ei enää päde suoraan. Jos laitepuolella ei ole mitään uutuutta, ollaan patentoinnin suhteen vaikeuksissa, ellei ohjelmisto sinänsä ole yllättävä.
USA:n dramaattisella käänteellä on varmasti globaalia vaikutusta. Se leikkaa matalan keksinnöllisyyden ohjelmistojen patentointia jo lähtömaassa, koska USA on usein tärkein kohdemaa. Käänne on niin merkittävä ja yllättävä, ettei sen kaikkia vaikutuksia vielä edes tiedetä. USA:n patenttivirasto pyrkii vakiinnuttamaan uuden linjan, joka vahvistuu ylempien oikeusasteiden päätösten myötä.
Kimmo Helke
Kespat Oy