Oppiiko tekoäly tekemään ratkaisuja riita-asiassa?

Yhdysvalloissa professori Daniel Martin Katz on tutkinut GPT-mallisen tekoälyn kykyä selviytyä paikallisen juristitutkinnon monivalintatehtävästä. Aikaisempi GPT-3.5-malli vastasi parhaimmillaan oikein 50,3 prosenttiin koekysymyksistä ja saavutti hyväksytyn koetuloksen kahdessa seitsemästä kokeen osa-alueesta.

Uusimman GPT-4-mallin istuttua koesaliin oikeiden vastauksien osuus kuitenkin kipusi jo 75,7 prosenttiin. Verrattuna kokeeseen osallistuvien ihmisten tuloksiin tekoälyn saavuttama taso ylitti ihmisten vastausten saavuttaman keskiarvon ja GPT-4-malli menestyi ehkä hieman odotusten vastaisesti hyvin myös avoimiin kysymyksiin vastatessaan.

GPT-mallinen tekoäly edustaa muodoltaan niin sanottua generatiivista tekoälyä, joka tuottaa käyttäjälleen kohtalaisen nopeaa, omaperäistä ja luovaakin sisältöä luonnollisen kielen muodossa. Ihmiselle tällainen lähestymistapa on samaistuttava. Käytännössä GPT-malliselle tekoälylle voi antaa kirjoitetussa muodossa ohjeita tai esittää lähes mitä tahansa kysymyksiä, joihin tekoäly antaa vastauksen.

Kuten ihminen, ei tekoälykään kuitenkaan ole erehtymätön. Se voi esimerkiksi oikeudelliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa tai vastaukseen johtaneissa perusteluissaan keskittyä painottamaan sellaista näkökulmaa, joka ei välttämättä ole tapauksen kannalta kaikista olennaisin tai joissain tapauksissa olennainen lainkaan.

Useimmiten tällainen poikkeama on arjessamme hyväksyttävissä. Tekoäly kyllä tunnistaa sinulle matkasuunnitelmaa laatiessaan keskeiset ravintolat Roomassa, ja jos paikalle päästyä ilmenisi, ettei itseasiassa tunnistanutkaan, voidaan suunnitelmaa aina muuttaa.

Asiantuntijatyön kannalta taas pienetkin vivahteet voivat olla ratkaisevia. Oikeudellisen ongelman tai riita-asian ratkaisua ajatellen erilaisten perusteltujen näkökulmien keskinäinen painoarvo on lopulta se, mihin juristia tai tuomaria tarvitaan. Selvät asiat tulee kyetä ratkaisemaan ilman tekoälyäkin. Asiantuntijalta taas voidaan edellyttää enemmän. Asiantuntijasta suurin hyöty paikalla on silloin, kun ongelma on nimenomaan monitahoinen tai vaikeaselkoinen, erilaisten periaatteiden muodostama ristiriita.

Riidanratkaisu on viime kädessä käytössä olevan aineiston pohjalta tapahtuvaa vuoropuhelua ja todennäköisyyksien laskemista. Millaisella strategialla tai toimenpiteillä saavutetaan lopulta päämiehen kannalta paras mahdollinen lopputulos? Usein sellaisen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää vilpitöntä vuoropuhelua ja itsellään hallussa olevan tiedon sekä näkemyksen sisäistämisen lisäksi myös vastapuolen näkemyksen syvää ymmärtämistä.

Kovinkaan inhimilliseen tai ymmärtäväiseen vuoropuheluun tekoäly ei käsittääksemme ainakaan vielä tämän syksyn aikana tule kykenemään. Näin ollen riita-asiaa ajatellen puolet jutun menestymisen edellytyksistä ainakin toistaiseksi puuttuvat ja asiamieskin on edelleen tarpeellinen.

Suomalaisen juristin Ville Siivosen julkaiseman tutkimuksen mukaan tekoäly ei esimerkiksi tunnista suomalaisen oikeusjärjestelmän eroja kovinkaan hyvin. Tekoälyllä on haasteita aivan peruskysymyksissä, kuten siinä, millaisessa tuomioistuimessa asia tulisi laittaa vireille. Tällainen virhe voi olla asiakkaan kannalta varsin kallis.

Jos siis ajatellaan tilastollista osumatarkkuutta pelkästään ja vain tekoälyn varassa, vastaa lopputulos asiamiestyössä vielä kutakuinkin hyvin heitettyä kolikkoa. Odotettavissa on aina kruuna tai klaava ja onnistumisen todennäköisyys siten kutakuinkin puolessa tapauksia omalta kannalta edullinen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälyä voitaisi käyttää hyväksi hyvässä asiamiestyöskentelyssä. Käytämme sitä jatkuvasti ja siitä on paljon hyötyä, kunhan asetelma todella pysyy niin päin, ettei oikeudellista arviota tai kirjeenvaihtoa perusteta yksinään tai edes olennaisilta osin tekoälyn ehdottamiin toimenpiteisiin. Asiantuntijan on lopulta tehtävä ratkaisunsa itsenäisesti.

Tekoälyllä on roolinsa ihmisten tietoisuuden ja tiedon lisäämisessä. Sillä asiamiehellä, jolla on datapohjaisen tarkka ja paikkansa pitävä tieto todennäköisyyksistä hoidettavan jutun suhteen, on myös etulyöntiasema – ja toki mahdollisuus myös tehdä kohtuullinen sovinto. Tiedon hyödyntäminen nopeasti tarkoittaa lopulta tehokkaammin toteutettua oikeudenhoitoa ja uusia mahdollisuuksia saavuttaa päämiehen kannalta paras mahdollinen lopputulos. Juttua ei silloin vie eteenpäin osapuolten mahdollinen epätietoisuus, vaan ratkaisu on löydettävissä tekoälyä hyödyntäen jo aikaisemmassa vaiheessa. Paras mahdollinen lopputulos siis syntyy yhdessä tekoälyn kanssa.

Tuure Kolehmainen
Varatuomari, OTM, HuK, HHJ
Lecklé

Kirjoitus on julkaistu alun perin syyskuun 3/2024 Kauppakamari-lehdessä.

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa esimerkiksi laki-, talous-, vero-, työsuhde- ja tietosuoja-asioissa. Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi tai olla suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme: kerrot vain, että olet jäsen.