Osaaminen kompleksisessa ympäristössä vaatii avointa ja innovatiivista asennetta

Jos joku on yksinkertaista, niin se, että:

• osaaminen on monimutkainen ilmiö.
• monimutkaisiin ilmiöihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.

Organisaatioissa on jo pitkään tiedostettu osaamisen merkittävä rooli tulevassa työssä. Jotta osaamista voisi lisätä hallitusti, tätä monimutkaista ilmiötä on yksinkertaistettu käyttäen verrokkina mekaanisen maailman prosesseja. Tällöin jos Lego-rakennuksesta puuttuu punainen palikka, kaivellaan Lego-laatikkoa ja painetaan päällimmäiseksi punainen Lego-palikka. Tämä muistetaan myös laittaa ylös osaamista kuvaaviin järjestelmiin, koska sillä on suorat mahdolliset vaikutukset moneen muuhun prosessiin, vaikkapa palkkaukseen tai yksikön tulostavoitteisiin.

Nora Bateson kertoo tällaisesta mekaanisesta yksinkertaistamisesta hyvän esimerkin. Jos potkaisemme kiveä, niin muutaman kerran jälkeen kehittyy kyky arvata, kuinka pitkälle kivi suunnilleen menee. Elävä organismi, ihminen tai organisaatio ei toimi kuin kivi. Elävässä organismissa, ihmisessä ja organisaatiossa on omaa energiaa, joka vastaa arvaamattomalla tavalla.

Jos ajattelemme oppimista ennustettavana kiven potkaisemisena, tulemme todennäköisesti pettymään. Oppimista voisi mieluummin verrata koiran potkaisemiseen (johon en siis rohkaise). Voi olla, että saat hampaiden jäljet nilkkaan tai et näe koiraa enää ikinä. Todennäköisesti oikea tapa aloittaa ei ole potku, vaan jokin pienempi ja hellempi lähestyminen ja havaitseminen, miten koira vastaa. Monesti tuntuu, että osaamisen kehittämisen toimenpiteet muistuttavat enemmän ennustettavaa kiven potkaisemista kuin vieraan koiran suostuttelevaa kohtaamista.

Osaamisen on perinteisesti katsottu olevan yksilön ominaisuuksissa ja yksilön omaisuutta. Näkyväksi osaaminen kuitenkin tulee suhteessa johonkin asiaan tai toisiin ihmisiin. Koska yhä useammin työtä tehdään yhdessä, osaaminen tulee näkyväksi, jos ympärillä olevat ihmiset antavat sille tilan. Oppiminen tulee mahdolliseksi, jos lähellä olevat ihmiset sallivat oppimisen. Meidän kilpailukykymme on entistä enemmän kiinni siitä, sanommeko “näin meillä on aina tehty” vai “olisiko meillä tähän joitakin uusia ideoita”.

Karkiksi kakun päälle: Se mitä osaamista meidän kaikkein kuumimmin täytyisi tutkia, ei ole vielä olemassakaan, eikä niillä osaamisalueilla ole valmiita nimiä. Monet nyt hallittavat taidot kyllä auttavat meitä kohti uusia osaamisia, mutta heikkojen signaalien tunnistaminen tulevasta on varmasti rahan arvoista tekemistä.

Osaamisvaliokunta poikkeaa alustana monesta muusta valiokunnasta, joihin tyypillisesti päätyy aika samantyyppisissä rooleissa työskenteleviä ihmisiä eri organisaatioista. Osaamisvaliokunta on herkullinen sekoitus henkilöstöosaajia, oppilaitosmaailman avainhenkilöitä ja osaamiseen liittyvien palvelujen tarjoajia. Tämän moninäkökulmaisuuden ansiosta on vähän hankalampaa löytää kaikkia koskettavia teemoja, mutta toisaalta ongelmanratkaisumielessä työkalu on erinomainen.

Luulisin meistä kaikkien istuneen elämässään riittävästi parin tunnin mittaisissa palavereissa, joissa on kymmenkunta henkeä, asioita noin puoli tusinaa ja homma etenee puheenjohtajan vetämänä napakasti. Juuri tuota en kaipaa elämääni kovin paljon lisää.

John Shotter lanseerasi käsiteparin aboutness ja withness. Kokousmoodissa ollessa tulee helposti puhuneensa about asiasta. On helppo pallotella asiaa eri kulmista aikomatta loppujen lopuksi tehdä asialle mitään. Joissakin Keski-Suomen kauppakamarin valiokunnissa on saatu aivan upeasti withness-moodi päälle. Ilman sitä ajatusta, että olen osa ratkaisua, ei varmaankaan olisi syntynyt Kasvu Openin kaltaisia innovaatioita.

Osaamisvaliokunnassa olevat asiat eivät aina ole välttämättä itseni tai edustamani organisaation kannalta päivänpolttavia mutta Keski-Suomen toimintaympäristön kannalta varmasti tärkeitä. Toimintaympäristön kunnon kautta ne ennemmin tai myöhemmin vaikuttavat jokaiseen toimijaan, minkä vuoksi tätä työtä kannattaa tehdä.

Seuraavassa tapaamisessamme pohdimme opiskelijoiden harjoittelun sujuvoittamista. Keski-Suomeen virtaa opiskelun pariin Suomen ja maailmankin kermaa. Kaikkia ei ole mahdollista, eikä tarkoituskaan, työllistää paikallisesti, mutta sopivilla kokeiluilla voisimme onnistua välittämään opiskelijoille paremman kuvan keskisuomalaisista mahdollisuuksista ja uudistamaan samalla paikallista työelämää.

Nuorten aikuisten työllistyminen sekä oppilaitosten ja työelämän vuoropuhelu ovat luonteeltaan pirullisia ongelmia. Pirullisten ongelmien luonteeseen kuuluu, että ne eivät pysy ratkottuna, vaan maailman muuttuessa ne tulevat aina uudelleen pöydälle. Ongelmaksi asia muodostuu, jos oletamme, että asia pysyy ratkottuna.

Voisimmeko siis katsoa tätä harjoitteluasiaa niillä silmillä, joilla katsotaan koiraa, joka tulee takaisin silitettäväksi. Meidän tehtävämme on vain kokeillen tutkia, mistä kohtaa tällä kertaa rapsutellaan.

Tervetuloa mukaan rakentamaan osaavampaa Keski-Suomea,
Olli-Pekka