Osaamisvaliokunta avasi ovia Saksaan – yhteiskokous saksalaisen IHK Offenbach am Mainen kauppakamarin kanssa poiki yhteistyötä alueiden välille

Kuvituskuva: Pexels

Keski-Suomen kauppakamarin osaamisvaliokunta järjesti saksalaisen kauppakamarin IHK Offenbach am Mainen kanssa yhteiskokouksen, jonka tarkoituksena oli jakaa kokemuksia ja osaamista muun muassa koulutuksesta ja kaupunkikehittämisestä sekä edistää verkostoitumista ja yhteistyötä Saksaan.


Yhteiskokouksessa jaettiin kokemuksia ja tietoa kummankin kauppakamarin toiminnasta, alueesta, koulutuksesta ja kaupunkikehittämisestä. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen kertoi lyhyesti Keski-Suomesta ja Keski-Suomen kauppakamarin toiminnasta, IHK Offenbach am Main kauppakamarin toimitusjohtaja Markus Weinbrenner vastaavasti heidän alueestaan ja toiminnastaan.

Offenbach sijaitsee lähellä Frankfurtia, ja Frankfurtin lentokentälle on vain 15 kilometrin matka. Lentokenttä on alueen yksi tärkeimmistä kasvufaktoreista. Alueella asuu seitsemän prosenttia Saksan väestöstä, ja jopa 20 prosenttia investoinneista tehdään siellä.

Frankfurtin lentokentällä oli viime vuonna 18 miljoonaa matkustajaa. Kapasiteetista 20 prosenttia oli käytössä. Lentokentällä työskentelee 18 000 työntekijää.

Alueen yrityksistä 80 prosenttia on palvelualoilla, ja alueella on paljon kansainvälisiä yrityksiä. On teollisuutta, yliopisto ja tuotesuunnittelua. Yliopistossa on paljon yrittäjyyttä; lähes 70 prosenttia työskentelee yrittäjänä tai freelancerina, ja sieltä tulee paljon startupeja.

IHK Offenbach am Mainen kauppakamarilla on yli 38 000 jäsentä. Kauppakamarin luottamushenkilönä toimii 1300 yrittäjää ja yritysten edustajaa. Ero Suomen ja Saksan kauppakamareiden jäsenyydessä on se, että Suomessa jäsenyys on vapaaehtoista, kun taas Saksassa se on pakollista.

Koulutuksessa yhteneväisyyksiä, digitaalisuus kasvanut kummassakin koronan myötä

Gradian liiketoiminta ja työelämäpalvelut -yksikönjohtaja Kaija Haapasaari esitteli Gradian toimintaa. Saksalaiset halusivat tietää, miten ammattikoulutus ja opettajien pätevyys on järjestetty ja millä tavalla digitaalisia työkaluja hyödynnetään ammattikoulutuksessa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yrittäjyyden oppimismalli on palkittu Euroopan parhaana. Gradian yrittäjyyden ekosysteemi antaa opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään, osaamisen päivittämiseen ja yrittäjyyteen.

Keskisuomalaisten toisen ja korkean asteen oppilaitosten yhteistyö on merkittävää ja ainutlaatuista valtakunnallisella tasolla. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialla, Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja Jyväskylän yliopistolla on yhteinen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteisö EduFutura. Sen opintotarjonnasta opiskelija voi täydentää yrittäjyysosaamistaan. Yhteistyössä hyödynnetään yhteisen opintotarjonnan lisäksi asiantuntijoita ja tiloja yli oppilaitosrajojen. Gradia tekee tiivistä yhteistyötä myös elinkeinoelämän kanssa.

Jana Maria Kuhnl IHK Offenbach am Mainen kauppakamarista kertoi Offenbachin koulutuksesta. Kun koulut ovat suljettuina, on käyttöön täytynyt ottaa uusia tapoja, jotta toisiaan voi tavata – siksi käyttöön on otettu Digital matchmaking -työkalu. Alueella oppilaitokset ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä: esimerkiksi harjoittelijoita ottaa vuosittain 1200 eri yritystä.

Leena Liimatainen JAMK:sta esitteli Future Factorya, joka on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ”Uuden sukupolven korkeakoulun” innovaatio- ja oppimisalusta, joka yhdistää opiskelijat ja työelämän. JAMK Future Factoryssa ratkotaan opiskelijavoimin aitoja kehittämishaasteita työelämän tai TKI-projektien toimeksiannosta ketterästi ja monialaisesti. Vastaavanlainen Future Factory on myös Offenbachissa.

Kaupungin keskustan kehittäminen kummankin kaupungin agendalla

Hannah Sudholt kertoi, että keskustan kehittämisessä on haastetta – eikä helppoja ratkaisuja ole. Kaupungin keskustalla on suuri vaikutus kaupungin imagoon. Haasteena on se, että kauppa on menettänyt pääroolinsa keskustakontekstissa. Haasteista tulee aina vain näkyvämpiä. Uusia ideoita kaivataan siihen, mikä vetää ihmisiä keskustaan. Samanlaisia haasteita kohdataan suomalaisissakin kaupungeissa.

Tanja Oksa ja Tiina Järvelin kertoivat Jyväskylän kaupungin kehittämishankkeista ja vahvuuksista, kuten teollisuuden kehittämisestä, terveydestä, urheilusta ja hyvinvoinnista sekä digitaalisuudesta ja kyberturvallisuudesta. Projekteista esimerkkeinä kerrottiin kierrätys, Valon kaupunki ja digitaalinen innovaatiokeskittymä EDIH, joka on vielä hakuvaiheessa.

Tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä Suomesta ja Saksasta niin yrityksistä kuin julkisista organisaatioista. Osallistujat kiittelivät avauksesta, ja yhteistyötä ja vastaavanlaisia tilaisuuksia halutaan ehdottomasti jatkaa. Virtuaalitapaamisia järjestetään tulevaisuudessa myös digi- ja teollisuusalan yritysten kesken Digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnan ja Valmistus- ja tuotantovaliokunnan kanssa. Saksalaisia kiinnostaa innovointi ja ajatustenvaihto – jos olet kiinnostunut osallistumaan vastaaviin tilaisuuksiin valiokuntienkin ulkopuolelta, ilmoittaudu pia.naukkarinen@kskauppakamari.fi.