Rakentamista vihreät arvot edellä

Rakentamista sääntelee 1.1.2025 alkaen uusi rakentamislaki, jonka myötä voimassa olevan maankäyttö- ja rakentamislain rakentamista koskevat säännökset väistyvät historiaan. Rakentamislain taustalla vaikuttavat vahvasti hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden arvot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ympäristötavoitteiden ohella uuden lain tavoitteita ovat rakentamisen laadun parantaminen päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla säännöksillä sekä digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen rakentamiseen liittyvien päätösten ja tietosisältöjen käsittelyssä.

ESG-vastuullisuustavoitteet, käsittäen muun muassa ympäristön hyvinvointia edesauttavat päästövähennykset ja vähähiiliset ratkaisut, ovat vähitellen alkaneet raamittamaan useita toimintoja. Rakentamislain on tarkoitus olla yksi palikka tässä kehityksessä tuoden ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamislainsäädäntöä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kauaskatseisia toimenpiteitä, mikä rakentamislain osalta tarkoittaa, että säännöksissä huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastovaikutukset.

Rakentamislakiin on otettu uusi rakennuksen vähähiilisyyden olennainen tekninen vaatimus. Kyse on aivan uudesta rakentamistoimintaan liittyvästä sääntelystä. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän tulee jatkossa huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Vaatimus koskee niin uudiskohteita kuin rakentamislupaa edellyttäviä laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Rakennuksen vähähiilisyys eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki raportoidaan rakentamislupavaiheessa antamalla ilmastoselvitys käyttäen hyväksi rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja kansallista päästötietokantaa. Vähähiilisyyden vaatimuksen varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomaisen tulee jatkossa tarkistaa, että rakentamishankkeesta on tehty asianmukainen ilmastoselvitys ja että hiilijalanjälki ei ylitä käyttötarkoitusluokittain määritettyä raja-arvoa niiden rakennusten kohdalla, joita raja-arvot koskevat. Osana selvitysvelvollisuutta rakentamishankkeeseen ryhtyvän on laskelmin osoitettava, että uuden tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergiasta vähintään 38 prosenttia on uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Riittävä selvitys on edellytys ­rakentamisluvan saamiseksi.

Rakentamislakiin on otettu myös elinkaariominaisuuksien olennainen tekninen vaatimus. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Rakentamislain mukaan erityisesti huomiota on kiinnitettävä rakennusten osalta sellaisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat rakennusten pitkäikäisyyteen ja muunneltavuuteen. Käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee uudelle tai rakentamislupaa edellyttävälle laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle laatia materiaaliseloste, joka sisältää tiedot rakennuksen osista ja niissä käytetyistä materiaaleista sekä materiaalien alkuperästä. Materiaaliselostetta ei kuitenkaan tarvita sellaiselle uudelle rakennukselle, jota ei ole suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi taikka korjattavalle erillispientalolle tai laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle, jonka energiatehokkuutta ei ole tarve parantaa korjaustyön yhteydessä. Materiaaliseloste on välttämätön rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnille ja on siksi keskeinen osa vähähiilisyyden säädösohjausta. Sen hyödyntäminen ulottuu kuitenkin ilmastoselvitystä laajemmalle, sillä materiaaliselosteen tietoja voidaan hyödyntää muun muassa rakennuksen korjaushankkeiden suunnittelussa sekä purkamisen yhteydessä materiaalien kierrätyksen kannalta.

Ympäristötavoitteiden edistämiseksi kolmas rakentamislain edellyttämä selvitys onkin purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä selvitys, josta on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien, mukaan lukien vaarallisten jätteiden sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien, määrät. Sellaisia hankkeita, joissa purkumateriaalien määrä arvioidaan vähäiseksi, ei selvitysvelvollisuus koske. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä annetut tiedot tulee päivittää hankkeen valmistuttua.

Edellä kuvatun tavoin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden selvittäminen on merkittävä osa rakentamishanketta. Niiden ohella keskeinen, rakentamisen sujuvoittamiseen tähtäävä muutos rakentamislaissa on lupajärjestelmä. Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistyvät yhdeksi uudeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytysten) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Lupamenettely on yksivaiheinen, mutta hakijan toiveesta rakentamislupa voidaan jatkossa erottaa sijoittamislupaan ja toteuttamislupaan. Lisäksi lupaa edellyttäviä rakentamishankkeita on rakentamislaissa täsmennetty ja lupakynnystä on nostettu. Maisematyöluvan ja poikkeamisluvan sääntely rakentamislaissa pysyy pääosin ennallaan. Purkamisluvan edellytysten laajennuksena lakiin on otettu merkittävä purkumateriaalien uudelleenkäyttö tai kierrätys, jos purettava rakennuskohde sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan. Muutokset lupajärjestelmässä eivät vaikuta itse rakentamiseen, vaan rakentamisessa tulee jatkossakin noudattaa kaikkea rakentamista koskevaa sääntelyä, kuten kaavassa osoitettua rakennusoikeutta tai rakentamismääräyksiä. Lisäksi kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta. Rakentamislaki tuo ennen kaikkea muutoksia lupamuotoon ja lupahallinnon muuttumiseen entistä digitaalisemmaksi.

Rakentamisen laadun parantamiseksi rakentamislakiin on otettu säännökset päävastuullisesta toteuttajasta. Päävastuullisen toteuttajan nimeäminen hankkeen toteutusta varten on vapaaehtoista. Mikäli rakentamishankkeeseen ryhtyvä nimeää päävastuullisen toteuttajan, vastaa tämä toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta, mikä käytännössä on koordinointi ja yhteensovitusvastuuta työmaalla tapahtuvasta toiminnasta. Hankkeessa voi myös olla useita perättäisiä päävastuullisia toteuttajia, kuten maanrakennustöistä, perustustöistä ja rakennuksen pystyttämisestä vastaava päävastuullinen toteuttaja. Päävastuullisen toteuttajan nimeäminen perustuu käytännössä yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä ja päävastuullinen toteuttaja voivat vapaasti sopia muun muassa vastuunjaosta, korvaussummasta tai vastuuajasta. Jos päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä päävastuullisen toteuttajan tehtävistä.

Uusi rakentamislaki on yksi osa rakentamistoiminnan säädösohjausta matkalla kohti vihreämpää rakentamista. Etenkin Euroopan unioni pyrkii ohjaamaan toimintoja entistä ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi. Esimerkiksi Euroopan unionin rakennustuoteasetuksen halutaan sisältävän merkittäviä kiertotalouteen ja tuotteiden uudelleenkäyttöön kohdistuvia vaatimuksia tuoteturvallisuuden ohella. Niin ikään Suomen jätelakia uudistettiin Euroopan unionin kierrätystavoitteiden johdosta säätelemällä laajemmat ja tiukemmin muotoillut rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvollisuudet. Kaiken kaikkiaan vihreämpää rakentamista edistävien selvitysten esittämisvelvollisuus rakentamishankkeiden yhteydessä on suuri, vaikka digitalisaatio osaltaan helpottanee työtä. Tämä on kuitenkin nähty välttämättömänä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta. Se, mikä vaikutus lupajärjestelmää koskevilla muutoksilla on vihreiden arvojen noudattamisen ja erityisesti valvonnan kannalta, jää nähtäväksi. Päävastuullista toteuttajaa koskeva vastuusääntely epäilemättä lisää sopimusoikeudellisen ymmärryksen merkitystä tulevaisuudessa.

Jäsenenä saat maksutonta neuvontaa mm. laki-, talous-, vero- ja GDPR-asioissa. Voit olla suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme tai laittaa kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi