Saavutettavuus lisää Keski-Suomen vetovoimaa

Suomen kilpailukyky nojaa vahvasti sujuviin liikennejärjestelmiin ja toimiviin logistiikkaketjuihin. Jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, saavutettavuuteen ja liikenteen sujuvuuteen on panostettava entistä rohkeammin.
<p>Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. </p>

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Viime aikoina saavutettavuuskysymyksistä on käyty tiivistä keskustelua Keski-Suomessa. Kun olosuhteet ovat kunnossa, paikallisilla yrityksillä on paremmat edellytykset yltää parhaimpaan potentiaaliinsa. Kauppakamarina haluamme, että maakuntamme vetovoima ja pitovoima kohentuvat. Vain tällöin elinkeinoelämällä on mahdollisuus kukoistaa.

Liikenteen jatkuva kehitystyö kulminoituu rahoitukseen. Kauppakamareiden mukaan pelkkä budjettirahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa. Siksi Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin. Lisäksi kauppakamarit näkevät, että hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa on edistettävä.

Kun verrataan Suomen ja Ruotsin tekemiä investointeja liikenneinfraan, pesee naapurimaamme meidät mennen tullen: Ruotsin investoinnit ovat moninkertaisia Suomeen nähden. Uuden rahoitusmallin avulla meidän on mahdollista tavoitella Ruotsin tasoa infran rahoituksessa ja käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti.

Kauppakamareiden mukaan liikenteen perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä 300 miljoonalla heti hallituskauden alusta alkaen. Tämän lisäksi vaadimme, että valtakunnallinen 12-vuotinen suunnitelma on vietävä maaliin. Suunnitelma tulee laatia niin, että siinä huomioidaan elinkeinoelämän ja eri alueiden tarpeet tasapuolisesti.

Keski-Suomen saavutettavuus ovat monen tekijän summa. Tärkeimmät tieliikenneväylämme ovat valtatie 4 ja valtatie 9, jotka risteävät Jyväskylässä. Raideliikenteessä panoksia on laitettava Jyväskylä−Tampere-raideyhteyden suunnittelutyöhön. Tulevaisuudessa kaksoisraide parantaisi Keski-Suomen vetovoimaisuutta niin henkilö- kuin tavaraliikenteen näkökulmasta.

Ei tule myöskään unohtaa lentoliikennettä, jolla on tärkeä rooli maakuntamme saavutettavuuden kannalta ilmateitse: se palvelee erityisesti alueemme matkailutoimijoita ja kansainvälisiä yrityksiä.

Hyvä esimerkki onnistuneesta tieliikennehankkeesta on valtatie 4:n parantaminen, jota ovat vauhdittaneet erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan investoinnit. Myös Kirri−Tikkakoski-välin parannustyöt ovat alkaneet suotuisasti. Olemme siis hyvällä tiellä, mutta parantamisen varaa on. Investointeja on jatkettava samaan malliin.

Yhtä lailla teiden ja muiden liikenneyhteyksien jatkuvaan ylläpitoon on kohdennettava rahoitusta. Koska Suomen olosuhteet vaihtelevat roimasti vuodenaikojen mukaan, liikenneväylien kunnon ei saa antaa rapautua. Turvallisuudesta ja kestävän kehityksen arvoista on pidettävä kiinni.

Jotta Suomi ei jää saarroksiin Pohjolan perukoille, tarvitsemme lisää aktiivista keskustelua ja uusia avauksia liikennesuunnittelutyössä. Esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne ja aluerakenne -valiokunta ponnistelee sen eteen, että Keski-Suomen liikenne ja palvelurakenne saadaan maan parhaimmistoon. Työtä ei kuitenkaan tehdä yksin vaan hyvässä yhteistyössä päättäjien kanssa.

Kirjoitus on julkaisut alun perin Keskisuomalaisen Vinkkelissä 13.5.2019.