15.06.2020 14:53
Saavutettavuus, vastakkainasetteluako?
Viime aikoina keskustelu lentoliikenteestä on käynyt vilkkaana puolesta ja vastaan, kun Finnair ilmoitti, ettei se lennä Jyväskylään, Joensuuhun, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan kesän 2020 aikana, ja talvikauden 2020/2021 tilannetta se tarkastelee elokuussa.
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Lentoliikenteellä on elintärkeä merkitys kansainvälistymisen, aluetalouden, matkailun ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta. Sillä on suora vaikutus yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin mutta myös Suomeen kohdistuviin investointeihin. Maantieteellisen sijainnin myötä lentoliikenneyhteydet ovat elinehto kansainvälisessä henkilöliikenteessä, matkailussa sekä ulkomaankaupassa.
Keski-Suomen elinkeinoelämä toimii kansainvälisillä markkinoilla muun muassa metsäteollisuudessa, konepajateollisuudessa ja matkailussa. Ne tuottavat kauppataseen ylijäämää eli juuri niitä euroja, joita myös koronaviruksen aiheuttamasta taantumasta nousemiseksi tarvitaan. Vientiyrityksillä, kuten yrityksillä yleensäkin, on siis elintärkeä merkitys aluetaloudelle. Keski-Suomessa toimii globaaleja yrityksiä, joista osa tekee vientiä 100-prosenttisesti. Näistä syistä Keski-Suomella ei ole varaa menettää lentoliikennettä. Sillä on heikentäviä vaikutuksia myös imagollisesti, jos kansainväliset asiakkaat, kongressivieraat ja -puhujat eivät pääse lentäen Jyväskylään.
Lentoliikenne on hyvä nähdä osana kokonaisuutta, kun puhutaan saavutettavuudesta ja sen merkityksestä alueen elinvoimaan. Menestyvä, kehittävä ja eteenpäin katsova alue on sellainen, joka on saavutettavissa mahdollisimman monipuolisesti. Tässä tapauksessa, kun puhutaan Keski-Suomesta, tarkoittaa se saavutettavuutta maanteitse, rautateitse ja ilmateitse. Sitä kaipaavat ja tarvitsevat niin yksityiset henkilöt kuin elinkeinoelämä.
Oli kyse lento-, raide- tai tieliikenteen kehittämisestä, eivät ne ole toisiaan poissulkevia. Investointi toiseen ei ole toiselta pois. Saavutettavuus on kokonaisuus, jota tulee tarkastella strategisesti pitkällä tähtäimellä, johon valmisteilla oleva 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa hyvän mahdollisuuden.
Valtatie 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla ja Vehniä-Äänekoski-välillä, Valtatie 9 kehittäminen sekä kaksoisraide Jyväskylän ja Tampereen välille ovat myöskin tärkeitä Keski-Suomen saavutettavuuden kannalta. Tavaraliikenteen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa: tavaraa lähtee ja tulee niin rautateiden kuin maanteiden kautta. Esimerkiksi Vaajakosken pullonkaulan ohittaa vuorokaudessa jopa lähes 3000 raskasta ajoneuvoa. Investointeja tarvitaan ei vain henkilöliikenteen vaan erityisesti elinkeinoelämän pitkämatkaisten tavarakuljetusten sujuvuuden vuoksi.
Ilahduttavaa on, että Keski-Suomellekin merkittävälle Hartola-Oravakivensalmi-tieosuuden parantamiselle saatiin rahoitus. Kaikki nämä ovat Keski-Suomelle tärkeitä eivätkä satsaukset esimerkiksi kumipyöräliikenteeseen ole raide- tai lentoliikenteeltä pois tai toisin päin.
Saavutettavuus ei ole joko-tai vaan sekä-että asia. Tässä on kyse suuremmasta kokonaisuudesta, Keski-Suomesta ja sen tulevaisuudesta ja elinvoimaisuudesta. Saavutettavuus ei ole vastakkainasettelua.
Ari Hiltunen,
toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari
Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 15.6.2020.