Systeemisellä johtamisella parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä teollisuusyrityksiin

Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa keskusteltiin muutamia vuosia sitten teollisuusyritysten taipumuksesta keskittyä tuotannon johtamiseen, kun tarvittaisiin osaamista kokonaisuuden eli systeemin johtamisesta. Elokuussa päättyvällä Systeemisen johtamisen kehittämisprojektissa pysähdyttiin johtamisen kysymysten äärelle.

Johtajilla on arjessaan valitettavan vähän aikaa miettiä yrityksen kokonaiskuvaa, miten eri prosessit kytkeytyvät toisiinsa ja ympäröivään maailmaan. Aikaa saatiin otettua Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) vetämällä Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektilla, johon on osallistunut 12 teollisuuden pk-yritystä eri puolilta Keski-Suomea.

Johtamisen tilan alkukartoituksen perusteella jokaiselle yritykselle laadittiin oma systeemisen johtamisen kehityspolku. Kehityspolut sisälsivät tiettyyn aiheeseen, kuten yrityksen strategian kirkastamiseen, verkostojen johtamiseen ja prosessien mallintamiseen keskittyneitä yrityskohtaisia kehittämistyöpajoja. Yrityksillä oli myös yhteisiä tapaamisia systeemisen johtamisen aiheisiin liittyen, joissa pääsi jakamaa kokemuksia kehittämisestä. Osallistujat nostivat yhdeksi kehittämisprojektin kohokohdaksi emeritusprofessori Esa Saarisen ryhmälle pitämän Systeemiälyä työyhteisön arkeen-työpajan. Systeemiälyn puolestapuhujana tunnettu filosofi vieraili myös projektin podcastissa.

Henkilökohtaisia kehittämistavoitteita edistettiin toimitusjohtajien coaching-tapaamisissa sekä johtoryhmille toteutetuissa Everything DiSC® -työpajoissa. Niissä avattiin osallistujien erilaisia vuorovaikutustyylejä, mikä auttoi ymmärtämään toisia ja pohtimaan omaa toimintaa suhteessa muihin. Johtoryhmiä tutustutettiin valmentavaan johtamiseen, jossa kannustetaan ja annetaan tilaa osallistua ja kehittyä. Varsinkin uudet sukupolvet haluavat johtamista, jossa keskitytään yhä enemmän ihmisiin, viestintään ja työhyvinvoinnin varmistamiseen.

Johtamista muuttamalla Alsemet Oy saavutti pysyviä vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Kehittämisprojekti antoi yrityksille mahdollisuuden pysähtyä johtamisen kysymysten äärelle. Näin tehtiin muun muassa Alsemet Oy:ssä, joka tekee metalliteollisuuden alihankintaa Jyväskylän Vaajakoskella.

  • Ulkopuoliselta taholta tulleet deadlinet auttoivat viemään loppuun sen, mistä oli sovittu, sanoo Kim Alvasto, Alsemet Oy:n toimitusjohtaja.


Projektissa kehitettiin Alsemet Oy:n sisäistä tiedonkulkua. Projektiin lähdettiin tilanteessa, jossa tuotantopalaveri olivat viikoittaisia, mutta johtoryhmä tapasi toisiaan vain satunnaisesti. Yrityksessä otettiin kokeiluun malli, jossa johtoryhmä kokoontui viikoittain. Sen tuloksena johtoryhmälle muodostui yhteinen käsitys asiakasprojektien kokonaisuudesta, mikä sujuvoitti tuotannon ohjaamista. Ylimääräiset kyselyt ja puhelut jäivät pois, mikä vähensi kiireen tuntua.

  • Parempi kuva kokonaisuudesta mahdollisti positiivisen kierteen, jossa tekeminen on tehokkaampaa ja sähläys vähenee. Se näkyy heti asiakastyytyväisyydessä. Nyt kun prosessimme ovat tehokkaampia, toimitusajat pitävät, laatu on parempaa ja reklamaatioita tulee vähemmän. Pystymme tarjoamaan asiakkaille kilpailukykyisiä hintoja, mikä tuottaa enemmän projekteja. Tilanteesta hyötyy myös henkilöstö suurempien tulospalkkioiden muodossa.

Kehittämistyö näkyy lopulta euroina viivan alla haastavista suhdannetilanteista huolimatta.
Olemme pystyneet pitämään liikevaihdon samana haasteista huolimatta. Kehittämisen seurauksena yrityksen tulostaso on jopa parantunut. Prosessimme ovat nyt valmiimpia noususuhdanteeseen ja pystymme ottamaan uusia tilauksia vastaan, kiittelee Alvasto.

Systeeminen johtaminen mahdollistaa parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projekti toteutettiin ajalla 1.3.2021-31.8.2023 ja sai rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta, Euroopan sosiaalirahastosta.
Lisää projektista: www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen. Tutustu julkaisuun Johda kokonaisuutta älä osia – työkirja systeemisen johtamiseen. Kuuntele podcastimme.

Teksti: Mikko Seppälä ja Anu Raulo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu