Tehdäänkö patenttihakemus englanniksi vai suomeksi?

Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee patenttihakemuksia molemmilla kielillä. Euroopan patenttiviraston käsittelykielet ovat englanti, saksa ja ranska. Kansainvälistä patenttihakemusta laatiessa suomalaisen hakijan on käytännössä käytettävä jotain näistä kielistä.

Kokemuksen perusteella keksinnön kuvaus tulee usein paljon tarkemmin kirjoitettua kun sen tekee niin, että keksijä pystyy käyttämään äidinkieltään. Saksassa monet kollegat kieltäytyivät luonnostelemasta hakemuksia englanniksi sillä perusteella, että äidinkielellä tehtynä hakemuksista tulee parempia ja pystytään paremmin varmistamaan se, että juuri keksijän tarkoittama keksintö saadaan suojattua. Mietin tätä vuonna 2002 kun aloitin Saksassa Siemensillä ja ihmettelin, kun Suomessa muutaman vuoden ammattiin opetellessani minua oli opetettu kirjoittamaan hakemuksia englanniksi. Nämä saksalaiset kollegat olivat paljon kokeneempia kuin minä ja heillä oli yleisesti ottaen loistava englannin taito verrattuna silloisiin suomalaisiin kollegoihin.

Keksijöiden puolella oli vähän saman tapainen tilanne: eräs oli ollut diplomi-insinööri-opintojensa aikana vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja tunsi osaavansa englantia niin hyvin, että pystyisi kommentoimaan hakemusluonnoksen, joten sovimme, että kirjoittaisin sen englanniksi saksan sijaan. Kun sain hakemusluonnoksen valmiiksi, hänen ajatuksensa muuttui, ja hän toivoi minulta saksankielistä käännöstä tekstin läpikäymisen helpottamiseksi.

Suomalaiset isot yhtiöt kirjoituttavat hakemuksia paljon englanniksi, mutta silloin yksittäisen hakemuksen osalta ei ehkä välttämättä ole enää liiketoiminnallisesti aivan niin tarpeen, että keksinnön kuvaus olisi tarkka ja täsmällinen. Toimintatavan sai aloitettua eräs matkapuhelinfirmassa työskennellyt henkilö perustelemalla sitä kustannussäästöillä kansainvälisen patentoinnin osalta, mutta hänen laskelmansa perustuivat väärään oletukseen siitä, että etuoikeustodistus pitäisi aina kääntää suomi-kunkin maan kieli jokaisessa maassa ja sitä kautta kustannukset lisääntyisivät vauhdikkaasti, ja sitten siitä tehtyihin laskelmiin.

Pohdiskeluissa ei ollut mukana teemoja suojapiirin tarkkuus ja täsmällisyys ja niistä aiheutuvat mahdolliset kustannukset.

Englanniksi kirjoittaminen on tuosta lähtien levinnyt Suomessa vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana moneen muuhunkin yritykseen. Minä olen seurannut tätä vuodesta 1998 lähtien kun tuolloin aloitin Nokialla patentointitehtävissä. Tänä aikana hoitamieni hakemusten osalta ei ole kuitenkaan kertaakaan käynyt niin, että suomenkieliselle etuoikeushakemukselle annettua etuoikeustodistusta ja siitä teetettyä englanninkielistä käännöstä olisi tarvinnut käännättää uusiksi niin, että käännös tehdään suomesta kohdekielelle. Tästä siis kommenttini väärästä oletuksesta.

Jossain kohtaa voi käydä niin, että huomataan, että on käytetty väärää sanaa, jonka merkitys ei välttämättä olekaan ihan juuri se (tai ainoastaan se), mitä ajateltiin, kun hakemusta kirjoitettiin. Minulle kävi kerran näin sanan litteä/tasainen kanssa. Englanniksi molemmat olisivat flat, mutta silloin kyseessä oli saksankielinen hakemus, jossa olin käyttänyt sanaa flach kun oikea sana olisi ollut eben. Saksan viraston tutkija havaitsi että olen käyttänyt hakemuksessa väärää sanaa, kun neuvottelin hänen kanssaan patenttivaatimuksiin tarvittavista muutoksista. Tätä virhettä en pystynyt myöntökäsittelyn puitteissa enää korjaamaan. Patentti siitäkin tuli, mutta vähän eri suojapiirille kuin mitä olin suunnitellut. Siinä olisi voinut käydä niinkin, että juuri tuon sanavalinnan takia patenttia ei olisi myönnetty.

Suomeksi tehdyn hakemuksen englanninkielistä käännöstä pystyy korjaamaan Euroopan patenttivirastossa (ja monessa muussakin virastossa) myöntökäsittelyn aikana, mutta englanniksi jätetyn hakemuksen mahdollisesti sisältämien epätäsmällisyyksien tai virheiden kanssa on yleensä pystyttävä elämään.

Toisaalta patentille tuleva ei-toivottu suojapiiri tai sanojen merkityksen täsmentäminen myöntökäsittelyn aikana on lähtökohtaisesti vain hakijan eikä patenttitoimiston ongelma, ja mahdollisesti tarvittavasta virheiden oikomiseen pyrkimisestä aiheutuvat kustannukset maksaa hakija.

Jaakko Väisänen
European Patent Attorney
European Trademark and Design Attorney
Patentassessor (Germany)
Auktorisoitu patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies ja mallioikeusasiamies
Väisänen IP Oy