12.12.2023 12:18

Tekijänoikeus tekoälyn hampaissa

Muun muassa näitä tekijänoikeudellisia kysymyksiä joudutaan pohtimaan tekoälyn tuottaman sisällön osalta. Tekoälyteknologian kehittyessä huimaa vauhtia on lainsäädännöllä haasteita pysyä kehityksen perässä, ja omistus- ja vastuukysymykset mutkistuvat. Toistaiseksi tekijänoikeuden kohteena ovat henkisen työn luomukset (teokset), mikä asettaa tämänhetkisen tekoälybisneksen haasteiden eteen. Koska tekoäly ei ole ihminen, on arvioitava, voidaanko tekoälyn tuottamia teoksia pitää tekijänoikeuden suojaa nauttivina henkisen työn luomuksina. Yksiselitteistä ei myöskään ole, täyttyvätkö laissa edellytetyt vaatimukset teoksen omaperäisyydestä ja itsenäisyydestä, voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään kohdentaa tekoälyn luomaan teokseen, tai kuka kantaa vastuun tekoälyn toiminnassa havaituista tekijänoikeusloukkauksista.

Tekoäly luomistyön tekijänä

Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus on sillä, joka on teoksen luonut. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus määrätä teoksensa käytöstä. Sinänsä tekijää ei ole sanamuodolla rajattu pelkästään ihmiseen, mutta käytännön ongelmaksi tekoälykontekstissa on muodostunut vaatimus henkisen työn tekemisestä, jonka lopputuloksena syntyy teos. Ei voida pitää kovin uskottavana, että tekoäly itsessään tekisi henkistä luomistyötä, vaikka käytännössä teoksen olisikin tuottanut tekoäly. Toisaalta tekijänoikeuslaki ei tunnusta tekijänoikeutta pelkille ideoille, joten myöskään tekoälyä opettanut ihminen ei voi saada tekijänoikeutta ideastaan, ellei voida osoittaa hänen osallistuneen merkittävästi teoksen luomiseen. Tällöin voi olla tulkinnallista, kenelle tekoälyn luoman teoksen tekijänoikeus kuuluu. Joka tapauksessa nykysääntelyn puitteissa kone ei voi saada tekijänoikeutta.

Teoskynnyksen täyttyminen

Tekoäly vaatii toimiakseen sille syötettävää pohjadataa vastausten, kuten erilaisten mallien muodostamiseksi. Jotta tällainen teos täyttäisi teoskynnyksen, sen tulisi olla omaperäinen ja itsenäinen. Tekoälyä käytettäessä vaatimukset omaperäisyydestä ja itsenäisyydestä voivat jäädä täyttymättä, sillä usein tekoälyä käytetään apuvälineenä oman idean toteuttamisessa. Ongelmana ei kuitenkaan yleensä ole idea (joka ei lähtökohtaisesti saa tekijänoikeutta), vaan tekoälyn käyttämä pohjadata. Tekoäly luo pyydetyn teoksen sinne ladatun pohjadatan perusteella, jolloin teoskynnyksen edellytyksenä olevat kriteerit omaperäisyydestä ja itsenäisyydestä eivät välttämättä uskottavasti täyty. Mitä kauempana teos on sen alkuperäisistä kohteista, sitä todennäköisemmin sitä voidaan pitää omaperäisenä ja itsenäisenä teoksena.

Oikeudenloukkausten vastuun kohdentaminen

Tekoälyä opetetaan pohjadatalla, joka voi sisältää tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia, joita tekoäly hyödyntää toiminnassaan. Pahimmassa tapauksessa tekoäly luo teoksen, johon kohdistuu jo tekijänoikeus. Pohjadatan käyttämisessä tuleekin arvioitavaksi, miltä osin on oikeutettua käyttää tekijänoikeuden suojaa nauttivaa aineistoa tekoälyn kouluttamisessa ja miltä osin ei.

Tekijänoikeuden alaiset työt vaativat niiden tekijältä suostumuksen teoksen käyttöön, mutta tähän on hiljattain tehty yksi poikkeus tekijänoikeuslaissa (tekijänoikeuslaki 13 b §). Jos tekijällä on laillinen pääsy teoksiin (kuten internetiin ja sinne ladattuihin teoksiin), niistä saa valmistaa kappaleita käytettäväksi tekstin- ja tiedonlouhintaa varten, jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta. Teoksen tekijät eivät kuitenkaan voi rajoittaa tiedon käyttöä tutkimusorganisaation tai kulttuuriperintölaitoksen tieteellisiin tutkimustarkoituksiin. Vaikka säännös voi mahdollisesti avata ovia laajemmin pohjadatan hyödyntämiseen, ei sitä ole luotu tekoälyn käyttämistä silmällä pitäen. Tämä johtaa siihen, ettei ole täyttä varmuutta siitä, missä menee raja laillisesti saatavien teosten ja rajoitettujen teosten välillä.

Mitä jatkossa?

Tekoälyn käyttäminen teosten luomisessa on hyödyllistä ja se mahdollistaa täysin uudenlaista innovointia. Lainsäädäntöprosessien hitaus ja toisaalta tekoälyn nopea kehittyminen ovat kuitenkin johtaneet odottamattomiin tilanteisiin, joilta ei voida välttämättä tulevaisuudessakaan välttyä. EU pyrkii luomaan tekoälylle pelisääntöjä, vaikka tekeillä olevan EU:n tekoälyasetuksen onkin jo arvioitu osittain rajautuvan nykyteknologian mukaisen tekoälyn ulkopuolelle. Nähtäväksi jää, luodaanko tekoälyn hyödyntämiseen käytännöt, jotka mahdollistavat uudenlaisen innovoinnin ja kilpailukyvyn kasvattamisen, oikeudenhaltijoiden oikeuksia kuitenkaan unohtamatta.

Aino-Kaisu Renko
/ asianajaja, osakas /
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy

Jäsenten maksuton neuvonta auttaa

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä voit olla suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi.