Timo Vuoren viisi vinkkiä Euroopasta ja elpymistoimista

Kuva: Liisa Takala

Kuva: Liisa Takala

EU:n 750 miljardin euron elvytysrahasto ja erityisesti 390 miljardin suorat tuet kuumentavat tunteita niin jäsenmaissa kuin Brysselin Eurooppa-kortteleissakin. Suomessa EU-keskustelu on pelkistynyt liiaksi nollasummapeliin jäsenmaksuilla ja -vastuilla. Johtaja Timo Vuori korostaa, että elpymispaketin ohella pitää ymmärtää myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen sisältö ja samalla EU:n kokonaishyödyt Suomelle.

1. Suomessa laskuvirhe EU:n elpymistoimista

Emme todellakaan ole saamassa 6 miljardin vastuilla 2 miljardin taloushyötyä ja kaupan päälle muiden EU-maiden velkoja. EU:n monivuotinen 1000 mrd € rahoituskehys vuosille 2021-2027 sekä EU:n poikkeuksellinen ja kertaluonteinen 750 mrd € elpymisväline muodostavat kokonaisuuden, jonka hyödyt ja vastuutkin kaikille EU-maille muotoutuvat ajan myötä. Tulevat vuodet osoittavat Suomenkin saamat tosiasialliset hyödyt koko paketista sekä vain poikkeusoloissa toteutuvat vastuut. Laskennalliset luvut 6 ja 2 mrd € eivät ole totuus.

2. Suomi pienimpiä EU-nettomaksajia

Vauraana ja vakaana EU-maana Suomi on jatkossakin nettomaksaja EU:ssa, kuten kaltaisemme EU-jäsenmaat. Brexit toki lisäsi muiden EU-maiden maksuosuuksia, mutta Suomi onnistui näissä neuvotteluissa hyvin. Suomen nettomaksuasema jopa pieneni ja Suomi säilyy yhtenä EU:n pienimpänä nettomaksajana. Suomen vuosittainen nettomaksu EU:lle per kansalainen on ollut noin 50 €. Elvytyspaketin laskennallinen maavastuu vuosille 2028-58 on noin 40 € per kansalainen per vuosi. Varsin kohtuullinen maksu yhä, mikä lohduttaneet niitä, jotka laskevat EU:n hyötyjä tällä yksinkertaistetulla ja väärällä laskuopilla.

3. Suomi tosiasiallinen EU-nettohyötyjä

Suomi hyötyy laajasti EU-yhteistyöstä kansalaisten ja yritysten sisämarkkinoista tutkimusyhteistyöhön ja opiskelijavaihtoon, liikenne- ja aluekehityshankkeiden edistämisestä etujemme tehokkaaseen vaalimiseen ulko- ja turvallisuus- sekä kauppapoliittisissa haasteissa. Tutkimusten mukaan EU-jäsenyys on kasvattanut Suomen taloutta jopa 25 prosenttia ja lisännyt ulkomaisten investointeja yli 30 mrd €:lla ja samalla uusien työpaikkojen syntymistä. Suomen viennistä noin 60 prosenttia menee EU-maihin ja tuonnista yli 70 prosenttia tulee EU-maista. Suomen ulkomaisista sijoituksista peräti 94 prosenttia on muista EU-maista. Vastaavasti Suomesta tehdyistä ulkomaisista sijoituksista yli 80 prosenttia et suuntautuvat yhä EU-alueelle. Suomi on vahvasti riippuvainen EU-maiden talouksista.

4. EU:ssa aina toteutus, ei lupaukset ratkaisevat

Kunnianhimoa EU:n kehittämisessä on aina ollut, mutta toteuttaminen on ontunut olosuhteiden yllättävissä muutoksissa ja EU-jäsenmaiden yksituumaisuuden puutteessa. EU:n elpymisen rakentaminen vihreän kasvun ja digitalisaation varaan on oikeaan osunut valinta, sillä samat painotukset löytyvät Kiinasta ja Yhdysvalloista. Ratkaisevaksi muodostuukin se, mikä näistä talousmahdeista saa aidosti yritykset viemään osaamisellaan ja teknologiallaan kehitystä haluttuun suuntaan ilman että lupaukset jäävät poliittiseksi jargoniaksi. EU:lla on tässä suhteessa eniten parannettavaa tästä kolmikosta.

5. EU dynaaminen kehittyjä ja kriiseistä selviytyjä

EU:n historia on osoitus dynaamisuutta kehittyä eteenpäin. Politiikan mentyä umpisolmuun EU:ssa 1990-luvulla juridiikalla oli keskeinen rooli sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden syntymisessä. Vastaavasti 2000-luvun talouskriisissä poliittinen ohjaus ja Euroopan keskuspankin korostunut rooli nostivat lopulta EU:n ahdingosta, vaikka keinoista yhä väitellään. Näin tulee käymään myös koronakriisin osalta. Yllättävää kyllä tuoreimpien tutkimisten mukaan kansalaisten luottamus EU:a kohtaan on vahvistunut jäsenmaissa koronan aikana Suomi mukaan lukien. Vai onko se sittenkään yllättävää, sillä kansa on kuulemma aina oikeassa.


Eurooppa edellä: Hiipuuko EU:n elpyminen elpymispaketista huolimatta?

EU:n 750 miljardin euron elvytysrahasto ja erityisesti 390 miljardin suorat tuet kuumentavat tunteita niin jäsenmaissa kuin Brysselin Eurooppa-kortteleissakin. Eurooppa edellä -podcastissa elpymispakettia on arvioimassa muun muassa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Tämän 10-osaisen podcast-sarjan tavoitteena on tuoda enemmän eurooppalaista näkökulmaa suomalaiseen keskusteluun. Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC ovat yksi sarjan yhteistyökumppaneista.

Suomessa EU-keskustelu on pelkistynyt liiaksi nollasummapeliin jäsenmaksuilla ja -vastuilla. Johtaja Timo Vuori korostaa, että elpymispaketin ohella pitää ymmärtää myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen sisältö ja samalla EU:n kokonaishyödyt Suomelle.

Eurooppa edellä -podcastin 11. toukokuuta julkaistussa jaksossa Tapio Nurmisen vieraina ovat Timo Vuoren lisäksi ETLA:n Päivi Puonti ja europarlamentaarikko Ville Niinistö, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmästä (Greens/EFA).